Suositeltu

Mitä kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle ensi vuoden talousarviosta?

1.11.2021 Kaupunginhallituksen toisessa talousarviokäsittelyssä päätettiin, millaisen esityksen hallitus antaa 8.11. kaupunginvaltuuston talousarviokokoukseen. Pöytäkirjan näkee täältä.

Kuten olen kirjoittanut aiemmin, ensi vuoden arvio on alijäämäinen (-3,7 m), mutta alijäämän suuruus on valmisteluprosessin aikana muuttunut. Itse veikkaan, että alijäämä ei tule olemaan niin suuri, mitä aiemmin syksyllä peloteltiin. Kuitenkin pitää hyväksyä, että alijäämää nyt tehdään.

Alijäämäiset vuodet eivät ole pysyviä – toki tämä vaatii menojen kasvun hillintää. Kunhan ei hiilitä ns. väärästä paikasta, mikä on nyt iso huoleni.

Avaan hieman tilannetta joidenkin lautakuntien osalta. Tarkempi kokonaisuus on nähtävillä talousarviopykälässä (kts linkki yllä) ja sen liitteestä.

Perusturvalautakunnan alaiset nettomenot ovat 95,0 m€, joissa kasvua tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen on 3,2 %. Talousarviossa perusturvaan lisätään toistakymmentä uutta vakanssia, joilla on tarkoitus mm. parantaan hoitoonpääsyä sekä vastata kasvaneeseen huoleen perheiden ongelmissa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiset nettomenot ovat 52,7 m€, kasvua niissä 2,3 m€, 4,3 %. Henkilöstölisäyksiä lautakuntaan on esityksessä niukasti: Siltatien koulun rehtorin virka, kaksi luokanopettajaa ja lukion opinto-ohjaaja. Siis samaan aikaan kun koululaisten määrä kasvaa (ja kun halutaan houkutella lapsiperheitä ja nuoria kuntaan), eivät lisäykset sivistykseen oikeastaan näy ns. kentällä samassa suhteessa lisääntyneinä henkilöstöresursseina.

Suuri huoleni on, että esitys ei tällaisenaan vastaa kasvaneeseen tarpeeseen ja niukkuuteen erityisopetuksen resursseissa. Tarve kasvaa yhä.

”Tukea kaipaavien oppilaiden määrä on lisääntynyt, mutta erityisopetusta ei ole lisätty samassa suhteessa. Tällaisen toiminnan seuraukset vastaavat käytännössä koulutusleikkausta. Isoihin opetusryhmiin sijoitetaan yhä enemmän erityisen tuen oppilaita ns. inkluusioperiaatteen mukaisesti. Jos ryhmässä on luokan- tai aineenopettajan tukena erityisopettaja, tämä toimii hyvin, mutta säästökeinona inkluusio on kelvoton. Lisäksi tarvitaan myös pienryhmäopetusta ja erityisluokkia.Valtuuston päätöksellä ei tänä vuonna perustettu yhtään uutta erityisopetuksen virkaa, vaikka tuen tarpeen kasvu näkyy selkeästi. Oppivelvollisuuden laajentuminen lisää erityisopetuksen tarvetta myös toisella asteella, ja pysyvä ja ennakoitava lukion erityisopetusresurssi on välttämätöntä.”

(Vihreä valtuustoryhmä Ylöjärven Uutiset 3.11.2021)

Tästä johtuen tein esitykset lisätä erityisluokanopettajavakanssit peruskouluun sekä erityisopettajavakanssi lukioon. Alla näkyy, kuinka täpärästi kävi äänestyksessä (5-6). On siis laajasti ymmärretty näiden lisäysten tärkeys ja kuinka yhden vuoden odottaminen ei tee asian korjaamisesta lainkaan helpompaa. Tosin ei riittävän laajasti.

Pohjaesitys siis jäi voimaan ja valtuustolle esiteltävässä talousarviossa ei ole näitä erkkaopeja lisätty.

Huomiona muuten pöytäkirjasta, jossa on ensimmäisessä esityksessäni väärä nimike, joka ei vastaa esitystäni.

Uusi hyvinvointilautakunta sisältää 3,58 m€ nettomenot, joissa kasvua 66 000 € eli 2,7 %. Hyvinvointilautakunnan osalta esitin kouluyhteisöohjaajaa sekä kirjaston mediaohjaajan toimen aikaistamista jo ensi vuoteen sekä määrärahojen korotusta kulttuuri- ja nuorisojärjestöille. Pienellä summalla saa paljon hienoa aikaan, mutta nyt ei korotusta tullut. (Sen sijaan aiemmassa pykälässä, josta kirjoittelen myöhemmin lisää, mutta huomiona että Perussuomalaiset ja Kokoomus pitivät erittäin tärkeänä madaltaa uusien ampumisratojen perustamistaksaa.)

Teknisen lautakunnan nettomenot ovat 23,8 m€, kasvua 659 000 € eli 2,8 %. Teknisen lautakunnan lisäykset sisältävä liikuntapaikkojen hoitajan vakanssin, joukkoliikennetuen lisäyksen, 5 sähköautojen latauspistettä ja siirtokelpoisten rakennusten vuokra- ja ylläpitokuluja 120 000 e sekä varauksen energian hinnannousuun. Korjausvelka on isohko ja siksi Minna Sarvijärvi esitti, että rakennusten kunnossapitoon palautetaan reilu 100 000 euroa, mutta tämä esitys raukesi kannattamattomana.

Menemme maanantain valtuuston kokoukseen kuitenkin näiden samojen talousarvioesitysten kanssa. Esitämme vahvistuksia erityisopetukseen, yhteisöllisyyteen sekä kuntalaisten konkreettiseen digiapuun.

Maankäytön suunnitelman pykälässä esityksemme ovat tällaiset:

Mapsto kohta 101. Alkuperäinen kirjaus: ”Ranta-Laatu asuinalue Asemakaava asuinaluetta varten. Alueen maankäyttöä tutkitaan keskitehokkaan asumisen ja pientalojen alueena sekä virkistysalueena yleiskaavan pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Alue käsittää sekä yksityistä että kaupungin maata. Kaavan tavoiteaikataulu: Luonnos-, ehdotus-ja hyväksymisvaiheet 2023-2024. Alueen liikenneverkko, kunnallistekniikka ja yleiset alueet suunnitellaan tarvittavilta osin kaavoituksen yhteydessä.”

Muutosesitys: 101.Ranta-Laatu asuinalue Asemakaava asuinaluetta varten. Alueen maankäyttöä tutkitaan keskitehokkaan asumisen ja pientalojen alueena sekä virkistysalueena yleiskaavan pohjalta. Laadun metsä kaavoitetaan virkistysalueeksi. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Alue käsittää sekä yksityistä että kaupungin maata. Kaavan tavoiteaikataulu: Luonnos-, ehdotus-ja hyväksymisvaiheet 2023-2024. Alueen liikenneverkko, kunnallistekniikka ja yleiset alueet suunnitellaan tarvittavilta osin kaavoituksen yhteydessä.

116. Alkuperäinen kirjaus ”Suojastenlahden alue Asemakaavan muutos alueen virkistyskäytön kehittämistä ja täydennysrakentamista varten. Kaavan tavoiteaikataulu: Aloitus-, luonnos-, ehdotus-ja hyväksymisvaiheet 2023-2024.”

Muutosesitys: 116. Suojastenlahden alue Asemakaavan muutos alueen virkistyskäytön kehittämistä ja täydennysrakentamista varten. Kaavan tavoiteaikataulu: Aloitus-, luonnos-, ehdotus-ja hyväksymisvaiheet 2023-2024.

Kohta 110. Alkuperäinen kirjaus: ”Leijapuiston alue Asemakaavan muutos alueen kehittämiseksi ydinkeskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti tiivistyvien keskustatoimintojen alueena. Kaavan tavoiteaikataulu: Aloitus-, luonnos-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheet 2021-2023.”

Muutosesitys: 110. Leijapuiston alue Asemakaavan muutos alueen kehittämiseksi ydinkeskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti tiivistyvien keskustatoimintojen alueena, jossa huomioidaan varaus monitoimi-kulttuuritalolle sekä puistotila, Kaavan tavoiteaikataulu: Aloitus-, luonnos-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheet 2021-2023.

Niin Laadun metsä kuin Suojastenlahtikin tulee suojella rakentamiselta ja säästää virkisyskäyttöön. Leija-puistoon on ehdottomasti huomioitava kulttuuritalovaraus sekä monikäyttöistä puistotilaa. Leija-puisto ei saa olla vain kaupallisen tilan käytössä, vaan kaupungissa pitää olla myös ei-kaupallista, ei-kuluttamista-vaativaa julkista tilaa.

Suositeltu

Vaikuttamisen rakenteita voi tuulettaa

Maanantaina 25.10.2021 Kaupunginhallitus kokoontui. Tässä mietteitäni.

Ihan alkuun sananen taloudesta. Esityslistalla eniten keskustelua etukäteen on herättänyt Talousarvio vuodelle 2022. Siihen liittyvistä erittäin valitettavista punakynämerkinnöistä ja tiettyjen palvelulisäysten yliviivaamisesta kirjoitin aiemminkin. Talousarviopykälä on nähtävissä täällä.

Me vihreät siis olemme keskustelleet siitä, että erityisopettajien uudet vakanssit tulee perustaa ns. alkuperäisen valmistellun esityksen mukaisesti. Lisäksi avustusten korotukset nuorisojärjestöille ja kulttuurijärjestöille tulee toteuttaa jo nyt. Uusi kouluyhteisöohjaaja on myös tarpeellinen lisäys nuorten hyvinvoinnin tueksi kouluille.

Mapston osalta kiinnitin huomiota Leija-puiston kaavaan ja tarpeelliseen kulttuuritaloon alueelle. Kulttuuritalo ei ole mainintana Mapstossa (sen pitäisi siellä olla), mutta Leija-puiston kaavaan varaus kulttuuritalolle on jätettävä ja talon suunnittelun tulisi käynnistyä Mapsto-kaudella.

Suojastenlahden luontoarvoja kunnioittava kehittäminen vain virkistysalueeksi sekä Laadun metsän säästäminen asuntokaavoitukselta ovat myös esityksissämme.

Tiivistys:

  • Erityisopettajia
  • Parempaa avustusta kulttuurijärjestöille ja nuorisojärjestöille (joiden avustukset esim. liikuntajärjestöihin verrattuna huomattavasti pienempiä)
  • Kouluyhteisöohjaaja
  • Suojastenlahden ja Laadun metsän säästäminen rakentamiselta
  • Kulttuuritalo ja laaja viheralue Leija-puistoon

Toinen kuohuttanut asia on yritysvaikutusten arviointiryhmän kehittämistä koskeva pykälä. Asiasta tehdään kohua siksi, että päätös aiheutti ilmiselvän arvovaltakolauksen. Se on toki valitettavaa, mutta erilaiset tunteet kuuluvat politiikkaan(kin).

Äänestin itse tämän arviointiryhmän lakkauttamisen puolesta.

En siksi, että en haluaisi vaikutustenarviointia tehtävän, vaan siksi, että sitä pitää tehdä tasokkaasti ja tehokkaasti.

Tähän mennessä päättäjänä en ole nähnyt koskaan YVA-ryhmän päätöksiä, tuotoksia, muistioita, en tiedä mistä asioista ryhmä on puhunut tai minkälaista kantaa on otettu. Vaikutelmani on, että vaikustenarviointi on ollut erittäin tehotonta ja siksi onkin ongelmallista, jos ainoastaan jokin tietynlainen perinnerakenne nähdään yrittäjämyönteisyytenä.

Todellinen yrittäjämyönteisyys tai yritysvaikutusten arviointi ei synny näennäisvaikuttamisen mahdollisuudesta.

Mikään muukaan yhteisöllisyyttä tai vaikuttamista lisäävä toiminta ei ole näennäispuuhaa. Todellinen vaikuttavuus syntyy aidosta kiinnostuksesta puolin ja toisin, keskusteluyhteydestä eri toimijoiden välillä, aktiivisesta yhteydenpidosta ja ennakoinnista.

On mielestäni surullista, jos tiettyjen henkilöiden tai eturyhmien edustajien muodostama keskinäisten toistensa selkään taputtelijoiden porukka olisi juuri se ainoa oikea tapa tuottaa yritysvaikutustenarviointia. Avoimuus kärsii, uskottavuus kärsii, vaikuttavuus kärsii. Riski on enemmänkin, että vaikuttaminen kapenee, jos se on vain pienen piirin pöydän ympärillä harvakseltaan tapahtuvaa jutustelua.

Kaupunginhallituksessakin kaikki näkivät yritysvaikutusten arvioinnin tärkeänä. Mielipiteet siitä millaisin rakentein sitä on paras tuottaa vain vaihtelivat. Toivon, että keskustelu keinoista jatkuu Ylöjärven Yrityspalvelun sisäisenä ja YVA ohjaaminen tulevaisuudessa on yhä vahvasti Yrityspalvelun toiminnan keskiössä.

Miten yrittäjä sitten pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon, jos kokee ettei hänen näkökulmaansa kuulla? – Olemalla yhteydessä päättäjiin ja viranhaltijoihin, nostamalla näkökulmia avoimesti tietoomme.

Itse toivoisin erityisesti moniäänisyyttä: eri toimialojen ja erilaisten yrittäjien viestin nousemista kaikkien päättäjien korviin.

Ollaan yhdeydessä!

Suositeltu

Talousarvion valmistelua vuodelle 2022 – olemmeko kiinni kasvussa?

Syksy on edennyt kaupunginhallituksessa pitkälti tietenkin talousarvion valmistelun kanssa. Nyt on ensimmäisen kaupunginhallituksen talousarviokokouksen aika (25.10.2021) ja esityslistalla on mm. TA2022 sekä Mapston päivitys. Valtuuston talousarviokokous pidetään 8.11.

Kuten monen kunnan, myös Ylöjärven taloustilanne on mutkikas. Mitään suurta hätää ei ole, mutta menokasvu on reipasta – erityisesti tulkintani mukaan perusturvan osalta.

On haastavaa, jos samaan aikaan pitää jakaa niukkuutta osastoille, kehittää ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluita ja hoitaa kaikki lakisääteiset palvelut sekä tavoitella merkittävää kasvua. Sen vuoksi pieni alijäämä on hyväksyttävissä.

Raami, jonka KH antoi aiemmin syksyllä olikin jo lähtökohtaisesti miinuksella. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Pitkällä aikavälillä tasapainon saavuttamisen edellytykset ovat kaupungin kasvussa. Siihen taas tarvitaan hyvinvointi- ja koulutuspalveluita sekä strategisesti perusteltuja, hyödyttäviä investointeja ja houkuttelevan avoimen kaupungin maine.

Osastojen esityksistä on karsittu kaikki mitä karsittavissa on, ja jopa sellaisia erittäin tarpeellisia palveluiden tarpeita jää nyt uupumaan, jotka ovat joka tapauksessa edessä ensi vuonna. Tarkastelen tässä erityisesti käyttötalousesityksiä.

Yksi tällainen erittäin perusteltu tarve olisi perusopetuksen ja lukion erityisopetuksen vakanssit. Sivistysosaston esityksessä oli kaksi erityisopettajan vakanssia perusopetukseen (50 000 e) ja yksi vakanssi lukion erityisopetukseen (22 000 e) 1.8.2022 alkaen. Nämä on nyt KH:lle annettavasta esityksestä valitettavasti pyyhitty yli.

Erityisopetuksen resurssien on välttämätöntä kasvaa oppilasmäärän kasvaessa. Viime vuonna ei perustettu yhtäkään erkkavirkaa. Kuitenkin erityisen tuen tarpeet kasvavat ja oppivelvollisuus on laajentunut toiselle asteelle. Aiemmissa auditointiraporteissakin erityisopettamisen kehittämisen tarve on tunnustettu.

Tästä syystä aion kokouksessa esittää, että nämä nyt poispyyhityt erityisopetuksen vakanssit lisätään talousarvioon.

Tuntikehys kouluilla pysyy esityksessä samana, vaikka oppilasmäärä on kasvussa. Tämä on jo tietynlaista säästöä. Syntyvyyden lasku ei näy vielä koululaisten lukumäärässä.

Erityisopettajien lisäksi aion esittää, että nyt hyvinvointilautakunnan määrärahoista ylivedetyt kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen avustusten korotuksen toteutetaan. Summina nämä ovat esityksessä 7000 e ja 8000 e.

Ryhmämme on myös keskustellut kouluyhteisöohjaajien palkkaamisesta, ja tämäkin tarve tulee nousemaan talousarviokokouksessa. Kouluyhteisöohjaajista on kaupungissa hyviä kokemuksia, ja tämä resurssi tulisi ulottaa kaikille yläkouluille. Uuden kouluyhteisöohjaajan palkkaaminen (35 000 e) parantaisi myös alueellista tasa-arvoa.

Kasvua tavoitteleva kaupunki ei säästä koulutuksesta!

Suositeltu

Valtuustoaloite anonyymiin rekrytointiin siirtymisestä

Nimetön eli anonyymi rekrytointi tarkoittaa työntekijän työhönotto, jossa työhakemuksista poistetaan näkyvistä hakijan tunnistetiedot, kuten nimi, ikä, sukupuoli, äidinkieli ja kuva. Menetelmän tarkoituksena on perustaa haastattelukutsupäätökset puhtaasti hakijan osaamiseen ja kyvykkyyteen ilman, että ennakkokäsitykset demografisista tiedoista vaikuttavat rekrytoijan mielikuvaan hakijasta.

Anonyymi rekrytointi yleistyy Suomessa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Anonyymin rekrytoinnin kokeiluja on ollut ainakin Espoon, Helsingin, Vaasan ja Vantaan kaupungeissa. Näiden nimettömästä rekrytoinnista saatujen kokemusten mukaan identifioivia tekijöitä kuten hakijan nimeä, ikää, sukupuolta ja muuta sellaista ei tarvitse tietää, kun valitaan ihmisiä työhaastatteluun.

Anonyymillä rekrytointiprosessilla on useita selkeitä ja painavia etuja:

  1. Tasa-arvon sekä rekrytoinnin läpinäkyvyyden lisääminen ja syrjinnän vähentäminen. Työmarkkinoilla on edelleen merkittävän paljon erilaisiin tekijöihin liittyvää syrjintää. Lisäksi nimettömällä rekrytoinnilla voidaan välttää tilanteita, joissa saattaa herätä epäilyksiä tiettyjen hakijoiden suosimisesta viran- tai tehtävänhakuprosessissa etenkin sellaisten työpaikkojen täyttämisessä, joiden päätökset tehdään viranomaispäätöksinä.
  1. Vastuullisuuden konkretisointi. Anonyymi rekrytointi on tehokas tapa lisätä tasa-arvoa, kuntalaisten luottamusta kunnan toimintaan ja vähentää kokemuksia syrjinnästä.
  1. Passiivisten työnhakijoiden aktivointi. Monet jo työsuhteessa olevat eivät halua nykyisen työnantajansa tietävän työpaikan vaihtoaikeistaan. Anonyymin rekrytoinnin avulla saadaan houkuteltua myös näitä passiivisia työnhakijoita.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Ylöjärven kaupunki siirtyy käyttämään anonyymia rekrytointiprosessia kunnan virka- ja työsuhteita täytettäessä.

Ylöjärvellä 7.6.2021

Suositeltu

Lähisuhdeväkivallan vastainen työ vaatii vankat rakenteet

Mielipidekirjoitus YU 19.5.2021

Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille ja naisiin kohdistuvat väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Jotta voisimme täyttää kansainvälisten sopimusten asettamat velvoitteet, meidän on parannettava väkivallan vastaista työtä kunnissa, sillä sote-uudistuksen jälkeenkin kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen jää kuntien tehtäväksi.    

Lähisuhdevakivallan ehkäisy on kuntien ja alueiden velvoite, mutta liian usein siihen tarvittavat rakenteet ovat heikot tai ne puuttuvat kokonaan. Ylöjärvellä toimii poikkihallinnollinen väkivaltatyöryhmä, ja vastuullisia rakenteita on olemassa, mutta kehitettävää ennaltaehkäisyssä, palveluketjuissa, resurssoinnissa ja tukiprosesseihin pääsemisessä esteettä on yhä.   

Vihreät Naiset vaatii, että lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rakenteista säädetäänkin lailla. Lähisuhdeväkivaltalaki velvoittaisi kunnat ja maakunnat varmistamaan, että kaikkialla Suomessa apua saisi yhdenvertaisesti. Toimivat rakenteet edistäisivät väkivaltatyöntekijöiden jaksamista ja auttaisivat tukipalvelujen kehittämisessä. Lain myötä voitaisiin myös parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja esimerkiksi polisiin osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat antaneet kunnille jo 13 vuotta sitten valtakunnalliset suositukset lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöstä. Suositusten mukaan lähisuhdeväkivallan ehkäisy pitäisi sisällyttää kuntien ja maakuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelmiin. Suositukset sisältävät toimintamallin, joka sisältää mm. matalan kynnyksen palveluita, akuuttipalveluita, pitkäaikaista tukea ja terapiaa sekä selkeän palvelupolun kaikille väkivallan osapuolille.  

Pelkkä suositus lähisuhdeväkivallan rakenteista ei selvästi riitä, sillä sellainen meillä on ollut jo yli vuosikymmenen. Siksi tarvitsemme lain ja määrätietoista päätöksentekoa purkamaan tätä ihmisoikeusongelmaa, joka koskettaa erityisesti naisia.

Lähisuhdeväkivallan aikuisista uhreista suurin osa n. 76 % on naisia ja lähisuhdeväkivaltarikosten tekijöistä n. 78% on miehiä. Lähisuhdeväkivalta on siis erittäin sukupuolittunutta. Se voi fyysisen väkivallan lisäksi olla myös henkistä tai taloudellista, ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle. Väkivalta jää yhä valitettavan usein piiloon ja osalliset ilman tukea ja apua.  

Meidän täytyykin edelleen tehdä joka päivä töitä sen eteen, että tasa-arvo ja niin nuorten kuin ikääntyneidenkin naisten oikeudet otetaan vakavasti ja niitä edistetään järjestelmällisesti. Äänestämällä kuntavaaleissa voit vaikuttaa siihen, miten naisten oikeuksia edistetään myös Ylöjärvellä.  

Jenni Kiiskinen  

Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr)  

Emma Kari 

Kansanedustaja (vihr), Vihreät Naiset ry. puheenjohtaja

Suositeltu

Määräaikainen opettaja on eriarvoisessa asemassa

Mielipidekirjoitukseni Ylöjärven uutisissa 11.5.2021

Ylöjärven kaupunkistrategiassa määritellään kaupungin toimintaa luotsaaviksi arvoiksi kehitysrohkeus, turvallisuus, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Arvot haastavat suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa huomioimalla juuri nämä asiat erityisen ohjaavina. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus silti jää sanahelinäksi, jollei toiminnassa ponnistella sitä kohti aidosti. Lainsäädännön ja virkaehtosopimusten minimivaatimusten noudattamisella ei kuitata strategian arvona olevaa oikeudenmukaisuutta toteutuneeksi.

Erityisen oikeudenmukainen kaupunki ei voi säästää palkkaamalla sijaisia vain opetuskuukausien ajaksi. Tämä on toki laillista ja maan tapa, mutta ei kovin eettistä eikä yhdenvertaista kohtelua. Kaupungilla on muutamia kymmeniä määräaikaisessa työsuhteessa olevia tai sivutoimisia tuntiopettajia sekä erilaisten syiden vuoksi viranhaltijaa sijaistavia opettajia. Nämä opettajat ovat eriarvoisessa asemassa kollegoidensa kanssa. He tekevät saman määrän työtä lukuvuoden aikana, kuin vakituisessa työsuhteessa olevat opettajakollegat, mutta heidän työsuhteensa päättyy kesäloman ajaksi, jolloin lukuvuoden aikana jo ansaittu palkka jää saamatta. Joidenkin työsuhde katkeaa tökerösti jopa kevätjuhlaa edeltävänä päivänä. Työsuhde solmitaan uudestaan taas syyslukukauden alkaessa. Äitiyslomasijaisellekaan ei makseta kesäajan palkkaa, edes silloin kun sijaistettava opettaja olisikin äitiysvapaalla.

Opettajien palkkauksessa on mielenkiintoinen ja mielikuviakin vääristävä seikka. Opettaja tekee opetustyötä noin yhdeksän kuukautta vuodessa, sillä kesällä oppilaat lomailevat. Opettajan vuosipalkka määräytyy tämän opetusajan opetusvelvollisuuksien mukaisesti. Vielä 1950-luvulla palkkaa maksettiinkin vain yhdeksän kuukautta, jolloin kesäkuukausina ei ollut palkanmaksupäiviä. Järjestelmää kuitenkin sittemmin muutettiin ja tämä yhdeksän kuukauden palkka hajautettiin ja tasattiin 12 kuukaudelle. Juuri tästä syystä on epäoikeudenmukaista, että määräaikainen tuntiopettaja joutuu kesän ajaksi työttömäksi. Lukuvuoden työt on jo tehty, mutta palkkaa ei saa. On myös tilanteita, joissa määräaikainen työsuhde alkaa vasta koulunaloituspäivänä. Työ alkaa samaan aikaan kun oppilaat astuvat luokkaan ilman ennakkoon perehtymistä tai perehdyttämistä. Samanlainen tilanne ei ole esimerkiksi kaupunkiin palkatulla hoitoalan henkilöstöllä, jonka työnalkuun onneksi kuuluu palkallinen perehdytys työskentelytiloihin, välineisiin yms.

Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja, omaa ammattitaitoaan reflektoivia ja kehittäviä. Alalle hakeutuu jo lähtökohtaisesti vastuuntuntoisia ja motivoituneita puurtajia. Opetusala on pitkään ollut yksi nuorten suosikkialoista, mutta pian myös pätevien opettajien houkuttelemiseksi Ylöjärvelle voimme olla pulmallisessa tilanteessa. Saammeko tulevaisuudessa rekrytoitua hyviä tyyppejä Ylöjärvelle? Millainen kokemus Ylöjärvestä työnantajana on jo syntynyt, ja miten tätä kokemusta kerrotaan eteenpäin? Miten pidämme opettajat Ylöjärven palveluksessa ja kehitysrohkeina hyvinvoinnin edistäjinä?

Reilu vuosi sitten etäopetusloikka tehtiin kirjaimellisesti yhden yön aikana. Keväällä palattiin lähiopetukseen. Kuluvana lukuvuotenakin pandemian aiheuttama epävarmuus, mahdolliset karanteenit, monenlaiset poikkeusjärjestelyt ja etäopetuksen aikana syntyneiden vajeiden paikkaaminen ovat kuormittaneet myös opetushenkilöstöä. Ylöjärvenkin toteuttama käytäntö määräaikaisten opettajien eriarvoisesta asemasta on vielä lisännyt tätä kuormitusta ja harmitusta. Reilummat työnantajat kiinnostavat. Valtakunnallisesti määräaikaisten kohtaama eriarvoisuus on nostettu esille, ja on toivoa, että myös ammattiyhdistysliike parantaa erilaisissa työsuhteissa olevan opetushenkilöstön edunvalvontaa ja edistää yhä enemmän tasa-arvoa. Työaikalainsäädäntötyössä ja virkaehtosopimusneuvotteluissa pätkä- ja silpputyöntekijöiden lisääntyminen pitää huomioida nykyistä paremmin ja huolehtia yhdenvertaisuudesta. Paikallisesti asia voidaan kuitenkin ratkaista jo nyt, jos vain päätämme toimia toisin.

Kuva: Kaisa-Tuulia Tuomi

Suositeltu

Kulttuuriin panostava Ylöjärvi on vihreä!

Kuntavaalipostaus 10.5.2021

Kulttuurilla on hyvinvointia, sivistystä, tasa-arvoa ja uutta ajattelua luova voima. Kulttuurilla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja luovuudelle sekä kuntien elinvoimalle.

Kunnissa tuetaan kulttuuria monella tavalla, kuten varmistamalla kulttuuriin liittyvien isojen ja pitkän aikavälin investointien eteneminen – unohtamatta kuitenkaan pienempiä ja lyhyen aikavälin investointeja ja toiminnan tukea kulttuuria ja kulttuuriperintöä edistäville vapaaehtoisjärjestöille ja yhteisöille.

Kulttuuria tuetaan myös huolehtimalla pää- ja lähikirjastojen toiminnan resursseista. Vahvistamalla kaikenlaisen kulttuurin saatavuutta eri ikäisille kuntalaisille pienistä isoihin.

Tuetaan Ylöjärven kulttuuritapahtumia, kehitetään esimerkiksi museotoimintaa ja näyttely- ja bänditiloja, ottaa käyttöön taiteen prosenttiperiaate…

Suositeltu

Kuntavaalit 2021

Vihreät kuntavaaliehdokkaat Ylöjärvellä:

Samuli Björkling, Erja Hakala, Timo Halttula, Satu Honkanen, Soili Husso, Niina Immonen, Jenni Kiiskinen, Päivi Kuusinen, Kai Kvick, Jussi Kytömäki, Outi Kytömäki, Tiia Lipsonen, Sari Listenmaa, Karoliina Löytty, Terhi Päivärinta, Kirsi Salojärvi, Enni Seuri, Matleena Takala, Kirsti Toiva, Timo Toivonen, Jenni Veijonen, Arne Verhaegen, Anna-Maija Vilkko, Emmi Vuojolainen ja Merja Vuorela.

Vaalipäivä on 13.6.2021 ja ennakkoäänestys kotimaassa 26.5. – 8.6.2021

💚Huomenna Ylöjärvi on vihreä!💚

Huomenna Ylöjärvi on…

Halutuin kotipaikka ihmisille, yhteisöille ja yrityksille.

… ilmastoviisas ja luontoarvoja suojeleva.

…osaamista ja oppimista arvostava.

…terveyttä ja hyvinvointia vaaliva.

Huomenna Ylöjärvi on vihreä!

Suositeltu

Valtuustoaloite luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi Ylöjärvellä

Helmikuussa 2021.

”Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin (www.luontopaneeli.fi) mukaan nykymenolla jopa miljoona lajia on kuolemassa sukupuuttoon. Suomessa joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen. Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, on ihmiskunnallekin oleellisen tärkeä – se on suojakuoremme arvaamatonta tulevaisuutta vastaan. Eliölajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen eli luontokato jatkuu eikä kehitystä ole saatu katkaistua. Sen pysäyttämiseen tarvitaan eri tahojen yhteistyötä ja monenlaisia toimia. Myös kaupunkien päätöksillä voidaan lisätä elinalueiden monimuotoisuutta.

Pelkkä luonnonsuojelualueiden perustaminen ei riitä luontokadon pysäyttämiseen. Eliölajien ja luontotyyppien palautumiskyky eli resilienssi on heikentynyt jo niin paljon, että monet niistä eivät enää pysy elinvoimaisina ilman ihmisten kohdennettua apua. Suojelun lisäksi tarvitaan uusia käytäntöjä, joilla monimuotoista luontoa ennallistetaan ja palautetaan. Pitkällä aikavälillä on tärkeää kehittää toimintatapoja, joissa luonnon vahvistaminen yhdistetään muihin ihmisten toimintoihin. Monimuotoisuuden vaaliminen ei ole vain välttämättömyys ja velvollisuutemme, vaan siitä voi muodostua lisäarvoa myös muulle toiminnallemme. Nykyinen alueiden rauhoittamiseen perustuva luonnonsuojelu etenee Suomessa pääosin valtion hallinnoimana tai ohjaamana. Kaupungilla voisi olla merkittävästi nykyistä suurempi rooli paitsi luonnonsuojelun toimeenpanossa, myös uusien toimintatapojen kehittämisessä. Etenkin monimuotoisuutta lisäävien menetelmien toivoisi saavan vahvempaa jalansijaa.

Ylöjärvenkin kokoisessa kaupungissa monimuotoisen luonnon lisäämiseen on hyvät edellytykset, ja se voidaan tuoda osaksi asukkaiden arkiympäristöä. Silloin biodiversiteetin lisäämisen maisemallisista arvoista, terveysvaikutuksista ja ympäristökasvatuksesta saadaan suurin hyöty. Alla on selostettu yhdeksän ydinkohtaa, jotka esitämme lisättäviksi kaupungin keinovalikoimaan luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.

1. Tunnustetaan luonnonsuojelun tärkeys

Asetetaan kaupungille kunnianhimoinen tavoite luonnon monimuotoisuuden edistämiseen: pyritään biodiversiteetin vaalimiseen julkilausutusti.Käytetään aktiivisesti kaikki mahdollisuudet uusien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. Asetetaan tavoitteeksi, että uusia menetelmiä kehitetään yhdessä yritysten, yhdistysten ja kansalaisten kanssa siten, että kokemukset ja osaaminen monipuolistuvat ja että uudet toimintatavat voivat levitä seutukunnalla tai valtakunnallisesti, ja että muualta opitut hyvät menetelmät otetaan käyttöön Ylöjärvellä.

2. Perustetaan Ylöjärvelle eri toimialojen yhteinen luonnon monimuotoisuuden lisäämishanke

Käynnistetään kaupungin eri toimijoiden yhteishanke, jossa liitetään monimuotoisen luonnon vaaliminen kaupungin muihin toimintoihin esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulutuksen, hyvinvoinnin, terveydenhuollon, liikunnan, harrastuksien, teknologian, taiteen ja kulttuurin sektoreilta. Yleensä monimuotoisuuden suojelu kohdentuu kaupungeissa alueiden käyttöön, mutta kun aloitteen tekijän rooli annetaan muille kuin luonnonsuojelun tai maankäytön toimijoille, voidaan yhdessä löytää yllätyksellisiä tapoja yhdistää monimuotoinen luonto ja ihmistoiminnot toisiaan vahvistavalla tavalla. Strategiamme mukaisesti on mahdollista aloittaa kokeilukulttuurin hengessä ja sen jälkeen skaalata hanketta eri sektoreille.

3. Vahvistetaan ja monipuolistetaan maankäytön merkintätapoja

Luonnonsuojelualueet ovat tärkeä, perinteinen ja välttämätön tapa turvata arvokkaita alueita. Luontokadon torjunta vaatii sen ohella muitakin ratkaisuja, sillä suuri osa harvinaistuvista eliölajeista ja elinympäristöistä jää suojelualueiden ulkopuolelle.Tunnistetaan muita kuin luonnonsuojelulailla rauhoitettavien alueiden merkittäviä tyyppejä ja kehitetään tapoja niiden merkintään ja huomioimiseen kaupungin eri toimissa. Luodaan uusista aluetyypeistä sellaisia, että monimuotoisuutta vahvistetaan niissä aktiivisesti ja suojelu yhdistetään muihin maankäytön toimintoihin. Tarkastellaan monimuotoisuuden huomioimisen kirjaamista myös kaupungin tontinluovutusten ehdoissa. Kaupungin maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa otetaan käyttöön uudenlaisia maankäytön tyyppejä, merkintätapoja ja hoitoluokituksia. Kehitetään uudenlaisia kaavamerkintöjä esimerkiksi uhanalaisten eliölajien, elinympäristöjen ja luontotyyppien vaalimiseen ja niiden lisäämiseen. Ollaan aktiivisesti mukana luomassa seudullisesti uusia tällaisia merkintätapoja yhdessä muiden kaupunkien ja toimijoiden kanssa.

4. Lisätään ekologinen ennallistaminen kaupunkien metsien hoidon työkalupakkiin

Kaupunkien metsien hoitoa on yleensä suunniteltu metsätaloudesta periytyvillä menetelmillä kuten päätehakkuilla ja harvennuksilla. Ekologisen ennallistamisen lisääminen kaupunkien metsien hoidon työmenetelmiin monipuolistaa kaupungin metsien hoidon tapoja.Monimuotoisuudeltaan heikentyneiden alueiden luontoarvoja voidaan palauttaa ekologisen ennallistamisen avulla, esimerkiksi lisäämällä lahopuuta tai kulottamalla. Sekä lahopuu että palanut puuaines ovat tärkeitä monelle uhanalaiselle eliölajille. Palanut metsä on myös vaikuttavan näköinen ja olisi vetovoimainen ulkoilualue, jossa kaupunkilaiset voisivat seurata luonnon kehittymistä palon jälkeen.

5. Vaalitaan suunnitelmallisesti kaupungin uhanalaisia eliölajeja

Kehitetään paikkakunnalle tyypillisten uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä ohjelmallisesti ja strategisesti. Tunnistetaan uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja vaalitaan niiden nykyisiä elinympäristöjä suojelemalla ja hoitamalla.Tehostetaan suojelua ennallistamisella, jonka avulla kohteena olevaa lajia lisätään uusille sille soveltuville alueille. Huomioidaan valitut eliölajit strategisissa suunnitelmissa, linjauksissa ja maankäytön kaavamerkinnöissä, hoitoluokituksissa ja luonnonsuojelualueita perustamalla.Alueet eliölajien elinympäristöjen vahvistamiseksi valikoidaan siten, että uhanalaisten lajien suojelu on sovitettavissa muihin maankäytön tavoitteisiin. Yhdistetään kohteena olevan eliölajin vaaliminen ja kaupungin muut toiminnot toisiaan vahvistavalla tavalla.Muodostetaan osaamis- ja oppimisverkostoja valittuun eliölajiin liittyen esimerkiksi yritysten ja yhdistysten kanssa.Tutkitaan ja luodaan menetelmiä lajin yksilöiden kasvattamiseksi kenties myös viljelemällä. Viljelyllä tuotettuja yksilöitä voidaan siirtää luontoon eliölajin uusien elinympäristöjä perustettaessa.

6. Perustetaan kaupunkiniittyjä tukemaan paikallisia kasvilajeja

Kehitetään kaupungille oma niittykasvien siemenseos, jossa suositaan paikallisia luonnonkukkia.Niitty on joustava tapa lisätä monimuotoisen luonnon edellytyksiä kaupungeissa. Niittyjä voi perustaa monenlaisiin ympäristöihin: puistoihin, nurmikoille, tienpientareille… Perustetaan uudet niityt siten, että ne vahvistavat ja lisäävät paikallisen lajiston elinvoimaa ja kytkeytyneisyyttä. Niityllä voidaan vaalia myös paikallisten uhanalaisten hyönteislajien ravintokasveja. Kasvilajien valikoimisessa voidaan harvinaisten lajien lisäksi painottaa kulttuurilajeja, jotka ilmentävät mennyttä vaihetta kaupungin historiassa.

7. Lisätään lahopuun määrää kaupungin viheralueilla

Lahopuun puute metsissä on Suomessa merkittävin yksittäinen tekijä, joka aiheuttaa eliölajien harvinaistumista ja uhanalaistumista. Lahopuuta voidaan lisätä kaupunkien metsissä, avoimilla niittymäisillä alueilla ja rakennetuissa puistoissa. Määritellään lahopuun lisäämisen tavoitteet ja toteutustavat.Lisätään lahopuuta kaupungin viheralueilla – esimerkiksi leikkipuistoissa – siten, että se vahvistaa samalla alueiden esteettistä ja toiminnallista merkitystä. Kokeillaan uudenlaisen viheraluetyypin, lahopuupuiston perustamista. Sinne voidaan järjestelmällisesti siirtää kaupungista kaadettuja puistopuita lahoamaan. Tehdään kokeiluita lahopuilla elävien kääväkkäiden tai kovakuoriaisten aktiiviseksi kasvattamiseksi.

8. Lisätään pienelinympäristöjä kaupungissa

Kehitetään pienimuotoisia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Pienelinympäristö eli mikrohabitaatti on pienialainen kohde, joka sopii jonkin eliölajin tai lajiryhmän elinympäristöksi. Se voi olla esimerkiksi kuollut puu, lammikko, oksista tehty keko, kivikasa, pienialainen niitty, eräänlainen paahdetasku, lehtikasa, pensas tai järeä vanha puu.Pienelinympäristöjä voidaan lisätä myös monenlaisiin ihmisen voimakkaasti muokkaamiin paikkoihin, vaikkapa puistoihin ja tiealueille. Selvitetään kaupungin eri alueille sopivia pienelinympäristöjä ja luodaan malleja, joiden avulla niitä voivat tuottaa omatoimisesti myös kaupunkilaiset, yhdistykset ja yritykset.

9. Vahvistetaan asukkaiden osallistumista luonnonhoitoon

Kehitetään toimintatapoja kaupunkilaisten osallisuuden lisäämiseen luonnonhoidossa ja -suojelussa. Opastetaan ja kannustetaan heitä vaikuttamaan konkreettisesti lähiympäristöönsä. Muodostetaan kohteiden luonnonhoidon säännöt yhdessä asukkaiden kanssa.Paikalliset asukkaat ja yhteisöt voivat olla merkittävässä roolissa luonnonsuojelun uusien menetelmien kehittämisessä. Kaupunki voi tunnistaa ja edistää paikallisia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen sekä kannustaa ja aktivoida asukkaita toimimaan monimuotoisen elinympäristönsä hyväksi.

Lähde: Nieminen ”Kaupungit luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kärkeen”, 2021″

#jennikiiskinen2021
Suositeltu

On feministisen elinvoiman aika!

Jenni Kiiskinen, Ylöjärven vihreät

Yhteisöt, jotka ottavat kaikki ihmiset mukaan, pärjäävät paremmin. Diversiteetti toimintaympäristössä on kasvun tae.

Lieneekin niin, että nurkkakuntaisuus ja nykyajassa huonosti resonoiviin taantumuksellisiin näkemyksiin tarrautuminen johtaa yksipuolisiin ja siksi pitkällä aikavälillä huonoihin valintoihin, esimerkiksi kaupunkien vetovoimaa koskevissa päätöksissä.

Suomen kaltaisessa kooltaan pienessä maassa pitäisi osata tehokkaammin hyödyntää kaikkien ihmisten potentiaali. Samoin pitää tehdä myös täällä Ylöjärvellä. Sen vuoksi väitän, että nyt on feministisen elinvoimapolitiikan aika, pienen piirin äijärinkien sijaan.

Feministinen elinvoimapolitiikka tarjoaa modernin yhteiskunnan keinot mukaanottavaan ja eri väestöryhmien risteävät näkökulmat huomioivaan avoimeen ja osallistavaan toimintatapaan.

Kun puhutaan neutraalista tai perinteisestä elinvoimapolitiikasta, tarkoitetaan usein lähes yksinomaan keski-ikäisten ja sitä vanhempien valkoihoisten, kantasuomalaisten heteromiesten lähtökohtia. Heillä on muita useammin yliedustettuna valta ja vakiintuneet verkostot, joilla vaikuttaa päätöksentekoon joko vilpittömästi tunnistamatta tai tietoisesti tunnustamatta muiden väestönryhmien eristyisnäkökulmia. Aiheesta on kirjoittanut myös Silja Keränen. (https://ajatuspajavisio.fi/ajankohtaista/analyysi-feminismia-elinvoimapolitiikkaan)

Ylöjärvenkin elinvoimapolitiikassa on tehty aiemmin paljon tulosta, mutta nyt myös täällä on herätty siihen, että 2000-luvun alun kasvutahti voi olla vaihtumassa muuttotappioksi, vaikka kasvun veturi naapurissa porskuttaa lujaa eteenpäin. Kauhistelemme väkiluvun kasvun pysähtymistä, mutta toimenpiteissä huomio on yhä muualla kuin siinä joukossa, joka tutkimusten mukaan ratkaisee aluekehityksen suunnan: nuoret naiset. Tätä ilmiötä ovat avanneet meille mm. kaupunkikehityksen asiantuntijat Eero Holstila ja Timo Aro.

On huomattu, että esimerkiksi teollisuuden työpaikkojen sijainti ei ole peruste asuinpaikan valintaan, vaan valinnat tehdään kaupungin opiskelumahdollisuuksien, elämystarjonnan ja liberaalin ilmapiirin perusteella. Panostukset päätöksenteossa aiemmin ehkäpä vähäpätöisemmiksi miellettyihin ns. pehmeisiin asioihin kuten koulutus, luonto, kulttuuri, taide ja arjen arkkitehtuurin estetiikka voisivat tarjota mielenkiintoisempaa ja houkuttelevampaa kaupunkia myös naisille.

Onkin tarpeen pohtia, mitkä näistä edellä mainituista on ollut tapana huomioida Ylöjärven elinvoimapoliittisissa suunnitelmissa, päätöksissä ja linjauksissa tähän mennessä. Tai sitä, kuinka huomioiva ja houkutteleva on Ylöjärven yleinen ilmapiiri? Miten suhtaudutaan maailmalta tänne muuttaneisiin kuntalaisiin? Entä onko eri vähemmistöjä huomioitu kaupungin elinvoimapolitiikassa?

Kun asukkaiden profiili monimuotoistuu, on se myös elinkeinojen monimuotoistumisen lähde. Toivonkin lisää arviointia siitä, miten elinvoimaan olennaisesti kytkeytyvällä kaupungin elinkeinopolitikalla on osattu huomioida eri näkökulmien moninaisuutta: yrittäjien taustojen moninaisuutta, toimialojen ja yritysten kokoluokkien moninaisuutta, ja mm. miten kaupungin elinkeinopolitiikan keinoin on pystytty tukemaan myös naisvaltaisia aloja.

Nyt on korkea aika haastaa niin kaupungin nykyiset ja tulevat päättäjät kuin viranhaltijatkin tarkastelemaan elinvoimapolitiikkaa kokonaisuudessaan feministisesti; päätösten ja suunnitelmien vaikutusten arvioinnilla useista risteävistä näkökulmista. 

Uusi valtuusto aloittaa elokuussa. Tulevassa valtuustossa tulisi olla nälkää rohkeammalle strategiselle ajattelulle ja sellaisille suuntavalinnoille, joissa huomioidaan niin nuorten naisten houkutteleminen kuntaan ennen kaikkea asumaan, mutta myös ansiotöihin tai yrittämään, kuin myös eri taustaisten ihmisten mukaanottamisen mahdollisuudet elinvoiman lisäämiseksi. Kuntavaalit ja niissä äänestäminen ovat tärkeitä, jotta päätöksentekijöiden joukko monipuolistuu, ja ymmärrys uuden ajan elinvoimapolitiikan kulmakivistä kasvaa.

Suositeltu

Mielipide 17.3.2021 YU

Olemme varmasti monet huomanneet, kuinka nykyiset etäolosuhteet hankaloittavat kommunikaatiota. Näin on myös toimielimien kokouksissa. Vaikka ajat ovat raskaat, pieni hitunen armollisuutta muita ihmisiä ja heidän tekemäänsä työtä kohtaan ei liene kohtuuton vaatimus myöskään kuntapolitiikassa.

Valtuuston kokousten videostriimausta on vihreiden toimesta ehdotettu ja asiaa on valmisteltukin useaan otteeseen. Toistaiseksi muissa ryhmissä ei ole nähty tähän juurikaan kiinnostusta, mutta teknisten mahdollisuuksien parantuessa asia varmasti etenee. Kokousten seuraamisen ei kuitenkaan pidä olla maksullista.

Maanantaina 8.3.2021 keskustelussa ollutta Pride-liputusta on käsitelty lehden pääkirjoitusta myöten. Pride-liputuksessa ei ole kyse kenenkään egosta. Siinä on kyse toimintatavasta, jossa kaupunki julkisyhteisönä puolustaa näkyvästi sukupuoli-  ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Vihreä valtuustoryhmä jätti viime vuoden puolella asiasta valtuustoaloitteen, jossa esitetään sateenkaariliputusta Pride-viikolle. Useat kaupungithan näin jo toimivat. Rohkea edelläkävijä seurannee kehitystä jossain vaiheessa, tosin viiveellä.

Aloitteeseen on vastattu Kuru- ja Viljakkala-neuvostoissa, lapsi-ja nuorisoneuvostossa, mielenterveysneuvostossa, vammaisneuvostossa sekä vanhusneuvostossa. Kritisoimme sitä, että näissä neuvostojen vastauksissa ei ole nähtävissä, että liputuksen tarkoitus ja merkitys kontekstissa olisi ymmärretty tai huomioitu. Myöskään nuorisovaltuuston mielipidettä ei ole kuultu. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja ilmaisi kokouksessa nuorisovaltuuston keskustelleen aiheesta ja kannattavan Pride-liputusta.

Kuntalaiskyselyn vastauksia oli 73 kpl ja näistä kuutisenkymmentä ilmoitti kotipaikakseen Ylöjärven. Kritisoimme sitä, että valtuusto menee tällaisessa asiassa näin suppean otannan ja oletettavan vääriin tietoihin perustuvan valmistelun taakse.

Teimme muutosesityksen aloitteen palauttamiseksi valmisteluun. Palautusesitys kaatui äänestyksessä, jolloin keskustelu aiheesta jatkui. Tämän keskustelun kuluessa teimme jo etukäteen muille ryhmille ilmoittamamme muutosesityksen, jossa esitettiin, että valtuusto päättää ottaa liputuksen käyttöön. Vs. kaupunginjohtaja sekä hallintopäällikkö totesivat tehdyn muutosesityksen lailliseksi, mutta maallikkovaltuusto näki muutosesityksen ongelmalliseksi, joten päätettiin äänestää siitä, voiko esityksestä äänestää.

Muutosesitykset kuuluvat päätöksentekojärjestelmäämme. Samanlaisia valtuustossa tehtyjä muutosesityksiä valtuustoaloitteisiin on tehty aiemminkin ja esimerkiksi perussuomalaisten toimesta, mutta tässä tilanteessa useammasta valtuustoryhmästä tulkittiin, ettei valtuusto voi kokousteknisistä syistä tätä liputusasiaa päättää.

Vaikka itse liputuksesta ei äänestetty, voidaan kuitenkin todeta kantojen olevan selvät. Äänestysten yhteydessä kävi ilmi, että Pride-liputuksen kannalla ovat Vihreät, Vasemmistoryhmä sekä vain osa Demareista.

Valtuustotyöskentelyssä välillä tulee vastaan epäselviä ja monimutkaisia tilanteita, sekä epävarmuutta täsmälleen oikeasta menettelystä, ja se on täysin normaalia. Sen vuoksi valtuutetun tehtäviin ei kannata hakeutua, jos pelkää tällaista epävarmuuden tunnetta, kiistanalaisista asioista puhumista tai epäselviä tilanteita.

Minä olen neljä vuotta sitten ilmoittanut olevani käytettävissä edistämään tärkeitä asioita, kuten yhdenvertaisuutta ja turvaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille. Yritän tätä parhaani mukaan myös jatkossa. Tärkeitä asioita viedään eteenpäin sillä tavalla, että niitä otetaan aktiivisesti puheeksi.

Suositeltu

Kaupunkiniittyjä puutarhakaupunkiin!

Pidän tärkeänä monimuotoisen kaupunkiympäristön rakentamista. Kaupungeissakin on mahdollisuudet toimia luontokadon estämiseksi sekä luoda samalla hyvinvointia edistävää, miellyttävää ympäristöä.

Vihreä valtuustoryhmä jätti marraskuussa valtuustoaloitteen kaupunkiniityistä (kts.kuva alla). Aloitteessa esitimme, että kaupungin alueella jätettäisiin nurmialueita leikkaamatta ja annettaisi niiden rauhassa kasvaa niityiksi. Tilanteen mukaan niittyjen monimuotoisuutta lisättäisiin kylvämällä niille kyseisen luontotyypin mukaisten kasvien siemeniä. Aloite on jo edennyt teknisestä lautakunnasta ja nyt näyttää siltä osin toiveikkaalta, että saamme kaupunkiniittyjä jo ensi kesäksi. Toki tämä on vasta pieni ensi askel ja lisää monimuotoisuutta edistäviä toimia pitää tehdä.

Luonnon monimuotoisuuden häviäminen, eli luontokato, on hyvinvointiamme uhkaava vakava kriisi. Suomen ympäristökeskuksen mukaan joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen. Lajikato vaikuttaa meihin ja terveyteemme. Luontokadon arvioidaan olevan yhteydessä myös pandemioiden lisääntymiseen. Lisäksi esimerkiksi pölyttäjien määrän vähentyminen vaikuttaa myös ruokaturvaan.

Ohjaako tottumus ajatteluamme siitä, millaisia mahdollisuuksia myös kuntakeskustan viheralueet voivat olla. Tasaiseksi leikattujen nurmitilkkujen sijaan kuntakeskuksissakin voidaan vaalia luonnon monimuotoisuutta ja luoda moni-ilmeistä viihtyisyyttä kaupunkiniityillä, viljelypalsta-alueilla sekä luonnontilaisilla lähimetsillä.

Suositeltu

Epäskuuppi johtamisselvityksestä

Ei. Ei. Ei ole suuri paljastus, ei skuuppikaan. Eikä ole pullitseria tulossa tästä jutusta. Mutta julkaisen tässä vastauksiani kysymyksiin, joita ennen joulua minulta kysyttiin. Hieman myöhässä, sillä kaikenlaista on jo ehtinyt tapahtua ja kaikenlaisia avautumisia ulistu. Tämä kuitenkin, jotta kantani selviää. Moni on sitä kysynytkin. Ehkäpä tämä avaa ajatteluani lukijoilleni. Kyseinen juttu julkaistiin ennen joulua Ylöjärven Uutiset-lehdessä.

Stay tuned. Lisää luvassa #johtamisselvitys-aiheesta.

Q: Kun Ylöjärven kaupunginhallitus päätyi tekemään johtamisselvitystä, kaupunginhallitus ja valtuuston puheenjohtajisto saivat tiedon, jonka mukaan KUNTALIITTO / OKSANEN esittelisi TEAMS-kokouksessa eri vaihtoehtoja eri useita mahdollisuuksia – TAPAHTUIKO NÄIN, oliko yksi vai useampi ratkaisuvaihtoehto, joista valita?

Jenni: 1) En ole kaupunginhallituksen varsinainen jäsen (vaan Minna Sorsan varajäsen), enkä ollut paikalla tuossa kokouksessa, jossa kuntaliiton asiantuntija esitteli asiaa. Paikalla olivat kaupunginhallituksen (KH) jäsenet.  Tämä kysymäsi seikka vaikuttaa mielestäni epäolennaiselta yksityiskohdalta isommassa prosessissa. KH yksimielisesti päätti käynnistää selvityksen ja kaikki olivat selvittämisen kannalla. Tämä näkyy myös virallisissa pöytäkirjoissa.  

Q: Kaikki Ylöjärvenkin valtuustossa edustettuina olevat puolueet ovat korostaneet selkeästi ja näkyvästi AVOIMUUTTA. Onko Sinun mielestäsi kaupunkilaisia ja kaikkia  luottamushenkilöitä sekä muita koskeva tiedottaminen kaikessa vaiheessa ollut aidosti avointa ja kattavaa?

Jenni: On. Päätöspöytäkirjathan ovat julkisia ja verkossakin kaikkien nähtävillä kaupunginjohtajan 26.10.2020 §285 esittelemästä selvitykseen ryhtymisen päätöksestä lähtien. Aamulehti on alusta asti kertonut selvityksen käynnistämisestä. Paikallislehdessäkin on asiasta ollut uutinen vähän myöhemmin. Valtuustoryhmää on luonnollisesti myös tiedotettu avoimesti ja riittävästi. Se, missä tai milloin jotakin ns. operatiivista tapahtuu (esim. selvitysryhmän kokoukset tai selvityshaastatteluja tms.) koskee vain asianosaisia.  Lisäksi on asioita, jotka vaativat hienotunteisuutta, kuten päätöksenteossa usein. Mielestäni kuitenkin tässä tapauksessa vähiten avointa on se, mistä syistä selvitystä halutaan kyseenalaistaa sekä jarruttaa. Peitelläänkö jotakin? Selvityksen perusteet ovat avointa tietoa. Hämäräksi on lähinnä jäänyt selvityksen vastustamisen todelliset syyt, mutta uskon, että nekin varmasti tulevat vielä päivänvaloon. 


Q: Kun toimit valtuustoryhmäsi puheenjohtajana, oletko kokenut, että olet voinut kertoa kaiken tietämäsi esimerkiksi oman ryhmäsi kaikille valtuutetuille?

Jenni: Kyllä. Valtuustoryhmämme on keskustellut asiasta.    


Q: Onko nyt tehtävä selvitys aidosti eri vaihtoehtoja luotaava?

Jenni: Nythän selvitetään johtamista laajasti ja selvityksessä pääpaino on nimenomaan havaintojen tekeminen. Valtuutetut eivät toimi haastattelijoina, joten minä en tiedä, millaisia asioita selvityksessä nousee tai nouseeko mitään. Ensin pitää selvittää, vasta sen jälkeen voi tehdä johtopäätöksiä, mutta niihin on täysin mahdotonta ottaa kantaa ennen kuin selvitys on saatettu päätökseen ja tuloksia tiedossa.  Selvityksen pohjalta siis tutkimuslaitos esittää yhteenvedon tuloksista ja tullee suosittelemaan jatkotoimenpiteitä. Eri vaihtoehtoja jatkotoimenpiteistä voidaan aidosti luotailla vasta aikanaan tulosten pohjalta.  


Q: ONKO JOTAKIN, minkä haluaisit nostaa esille tässä vaiheessa?

Jenni: Asia puhuttaa, ja minua hämmästyttää, kuinka tässä vaiheessa jotkut eivät pidä selvitystä hyödyllisenä ja ”kiukuttelevat” – kun taas toiset pitävät erittäin tarpeellisena ja jopa välttämättömänä.  

Vastaavien syväluotaavien selvitysten pitäisi mielestäni olla vaikka ihan säännöllisiä. Niiden pohjalta voidaan kehittää ja kehittyä. Eriskummallista, jos tällaista vastustetaan. Ymmärrettävää ehkä, jos selvittäminen koetaan uhkaksi.   

Suositeltu

Ehdolla!

Kuntavaalit järjestetään 18.4.2021 ja Ylöjärven vihreät on asettanut minut ehdolle. Sopimuksen allekirjoitin itse asiassa jo kesällä, sillä mielestäni olen hyvä ehdokas jatkamaan kaupunginvaltuustossa ja edustamaan kuntalaisia, kun suunnitaan kohti 2020-luvun Ylöjärveä.

Tänä valtuustokautena, joka oli ensimmäiseni, olen onnekkaasti päässyt näkemään ja oppimaan paljon. Olen toiminut valtuustoryhmäni puheenjohtajana ja siinä tehtävässä ollaan aika lailla kaikkien asioiden äärellä. Lisäksi yhteistyötä omiin ja muiden ryhmien valtuutettuihin saa harjoittaa paljon.

Mikäli minut valittaisiin toiselle kaudelle Ylöjärven kaupunginvaltuustoon, tulisin edistämään näitä asioita:

  • Hinku-työ ja kunnianhimoiset ilmastotoimet: keinoina tiiviimpi kaavoitus ja joukkoliikenne, julkisten hankintojen ilmastojälki ja kaupungin energiatehokkuus.
  • Monimuotoisuuden vaaliminen – vesistöjen, metsien suojelu ja monimuotoisten elinympäristöjen lisääminen ja suojeleminen: keinoina vanhojen metsien rauhoittaminen hakkuilta, vesistökuormituksen huomioiminen, sekä esimerkiksi lähimetsät ja kaupunkiniityt.
  • Yhdenvertaisuus ja saavutettavat palvelut: kunnissa päätetään miten yhteistä rahaa ohjataan eri palveluihin. Minulle tärkeää on, että pidetään kunnossa koulutus-, varhaiskasvatus-, terveyspalvelu- sekä kulttuuri- ja liikunta palveluiden resurssit. Ylöjärvellä on lisäksi kaikki mahdollisuudet tasapuoliseen ja ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön.
  • Demokratian ja avoimuuden sekä osallisuuden lisääminen yhteisissä asioissa.
Suositeltu

Myös europarlamenttivaalit ovat keinoni vaikuttaa

Suomalaisten EU-myönteisyys on huipussaan, uutisoi YLE joitakin päiviä sitten.

Hyvä uutinen! Varsinkin nuoret suhtautuvat myönteisesti Euroopan unioniin. Valitettavaa toisaalta on polarisaation nousu tässäkin asiassa.

Tein itse Iltasanomien vaalikoneen jo jonkin aika sitten ja nyt tein Ylen koneen. Päätin suhtautua tähän vaalikoneeseen hyvin intuitiivisesti ja arvojeni mukaisesti. Ei liene yllätys, että vaalikoneen ehdotuksen ovat lähinnä vihreitä (nuoria) ehdokkaita, feministisen puolueen ehdokas sekä sdp:n ehdokas. Aion toki pohtia äänestysvalintaani huolella, ja vielä en osaa varmaksi sanoa kuka vihreän listan ehdokkaista saa minun ääneni.

Vaalikoneilla on kuitenkin melko tärkeä rooli äänestyspäätöstä miettiessäni. Teen niitä vielä lisää. Tutustun aiheisiin ja vastauksiin vielä huolellisemmin. Äänestän jälleen luultavasti ennakkoon.

***

YLEn vaalikoneen kysymyksistä nousee kolme minulle tärkeintä euroteemaa.

Ilmasto, yhteinen suunta ja ihmisten Eurooppa.

Mitä näillä tarkoitan?

  1. Ilmastonmuutostoimet ovat kaikkea. Ne ovat globaaleja, kansainvälisiä, kansallisia, kunnallisia ja jokaisen kuluttajan henkilökohtaisia. Tarvitaan vahvaa yhteistä suuntaa, yhteisiä tavoitteita ja yhteinen tulkinta toimista, joilla nämä saavutetaan. Eurooppa voi yhdessä näyttää suuntaa mm. fossiilisen kuluttamisen rajoittamisessa ja haitallisesta kertakäyttökuluttamisesta pois siirtymisessä kohti kestävää ja reilua kasvua.

2. Yhteinen suunta tarkoittaa minulle myös eurooppalaisten perusarvojen kuten demokratian, vapauden  ja rauhan sekä ihmisoikeuksien puolustamista. Mielestäni olisi nyt tarpeen uusi hehkutus yhteisen Euroopan puolesta (kuten parikymmentä vuotta sitten) – olemme kai jo liian tottuneita ja pidämme kaikkea hyvää EU:n mukanaan tuomaa vakautta itsestäänselvyytenä.

Ei EU:ssa eikä Europarlamenttivaaleissa ole kyse maahanmuutosta – oikeasti. Kyse on enemmänkin hajaannusta haluavien voimien noususta – nationalismista, tasa-arvon rajoittamisesta ja autoritäärisyyden ihannoinnista. En halua Eurooppaa, jossa nämä uhat nousevat yhtään enempää. Sellainen Eurooppa ei anna ihmisille, se ottaa pois ja sulkee mahdollisuuksia.

3. Sen sijaan haluan Euroopan, jossa arvostetaan vapautta, yhteistyötä ja vakautta.

Vapaa liikkuvuus ja rauhan ja vakauden edistäminen ovat unionin ydinajatuksena.

Toivon kovasti, että tulevaisuudessakin EU tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi opiskella eri maissa, hyväksilukea, työskennellä, matkustaa, yrittää.

EU:n pitää puolustaa aina kansanvaltaa, kansalaisten hyvinvointia yhdenvertaisesti ja tutkittuun tietoon nojaavalla päätöksenteolla.

Demokratiaa vaalimalla, valitsemalla oikeanlaisen meppiehdokkaan, äänestämällä, minä aion tehdä ainakin omalta osaltani sen mitä pystyn näille edellä mainituille asioille.

Suositeltu

Avoimuutta kuluttajalle!

Kuten kirjoitimme puoluekaverin kanssa aiemmin keväällä Ylöjärven Uutisten mielipidekirjoituksessamme ”Vastuullisuusvalintoja”, on selvä, että kuluttajia kiinnostaa vastuullisuus. Jopa 74 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan enemmän vastuullisesti tuotetusta tuotteesta tai palvelusta (Miltton & Cint 2017). Saman tutkimuksen mukaan 61 prosenttia jättäisi ostamatta vastuullisuussyistä. Vastuullisuus ohjaa meidän kulutuskäyttäytymistämme yhä enemmän.

Viime viikolla julkaistiin Eettisen kaupan puolesta -ryhmän selvitys tunnettujen suomalaisten vaatemerkkien vastuullisuudesta ja tässä oli paljon yllättävää ainakin minulle. Asiaan kiinnitetään huomiota, mutta selkeästi ei riittävästi. Selvitystä uutisoitiin laajasti monessa lehdessä ja sosiaalisessa mediassa, mm. Iltalehdessä 19.4.2019.

Kuluttajalla ei ole edelleenkään riittävästi tietoa jo ennen ostotapahtumaa tuotteen ja koko merkin vastuullisuudesta. Selvityksessä huonosti pärjääminen ei tietenkään tarkoita, että merkki olisi epäeettinen tai epäekologinen automaattisesti, vaan että tietoa ei ole avoimesti saatavilla.

Tämä on erikoista. On laadukkaan tuotteen kilpailuvaltti, että sen tuottaminen on kilpailijatuotteeseen verrattuna parempaa ilmastojälkensä, ympäristökuormansa sekä työ- ja ihmisoikeuksien kannalta. Tietoa pitäisi olla saatavilla ja vastuullisuudessa pitäisi kilpailla tosissaan. Ei viherpesumielessä, vaan todennettavilla ja kriiteerit täyttävillä teoilla.

Suositeltu

Yhteisiä asioita ruuhkavuosissa

Jep, kliseinen sana ”ruuhkavuodet”. Merkitys kuitenkin on totisinta arkea. Myös minun elämässäni. Tämä ei ole valitusvirsi siitä, kuinka on kiireistä. Kaikillahan on koko ajan kiireistä. Ajattelin pikemminkin kirjoittaa oodin itselleni ja kaikille muille, jotka antavat vähistään aikaansa tai rahaansa tai muunlaisia resursseja yhteiseen hyvään. Ilman meidänkaltaisiamme paikallis- ja valtakunnan poliitikkoja, olisi valtuustot, valiokunnat ja muut toimielimet vailla ruuhkavuosien ääntä.

Meitä politiikassa mukana olevia, työssäkäyviä, järjestötoiminnassa puuhaavia, pienten lasten vanhempia on onneksi olemassa. Onhan tämä ihan hemmetin vaikea paletti välillä. Tai no, melkein aina.

Teen keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä intensiivistä, ihmisten kanssa välitöntä vuorovaikutusta vaativaa ja hyvin paljon omaan persoonaan perustuvaa melko vaativaa asiantuntijatyötä. Kuten monessa muussakin työssä, deadlinet ovat tiukat ja niistä poikkeaminen aiheuttaa ongelmia muille. Paineensietokyky on koetuksella ja riittämättömyyden tunne melkein aina läsnä. Tästäkin koulumaailman aiheesta voisin kertoa paljon.

Riittämättömyys jatkuu nykyisin töiden jälkeen, kun aikaa esimerkiksi politiikalle on todella niukasti. Ajankäytön tehokkuuden maksimointikaan ei aina toimi. Silloin pitää oppia sietämään. Puhumaan itselleen lohduttavasti ja kannustavasti, silloinkin kun sietokykyä koetellaan. Olla ymmärtäväinen itselleen.

Iltaisin/iltapäivisin kun olen hakenut lapset ja alan puuhata ruokaa heille, käyn läpi some-kanavia, vastailen viesteihin ja posteihin. Joskus on aikaa lukea, ottaa selvää ja nykyisin myös laatia blogitekstejä, hoitaa kampanjan juoksevia asioita ja ottaa kantaa paikallispolitiikkaan. Pestä kurahousuja. Auttaa sopimaan riitoja. Leikkiä petseillä. Värittää. Tyhjentää tiskikone. Kirjoittaa mielipidekirjoitus lehteen. Valmistautua pikaisesti paneelikeskusteluun pikkulapsi sylissä tai niskassa.

Eduskuntavaalikampanjaani tehdään viikonloppuisin ja iltaisin, kun muutkin ovat vapaalla. Harvat päiväaikaiset kampanjatehtävät ovat järjestyneet lukion päättöviikon tai erilaisten muiden järjestelyjen ansiosta. Tavallaan aika kivuttomasti, mutta tavallaan melkoisen säätämisen hinnalla.

Tiedän, että kaltaisiani puuhareita on monia. Lapsi haluaa syliin juuri, kun ajattelit tehdä jotakin muuta. Tiedän, millaista on kun pitäisi lukea, opiskella, valmistautua vaativaan asiaan kiireellä. Melussa. Keskeytettynä jatkuvasti. Millaista on paahtaa eteenpäin miettien kuinka riittämättömältä tuntuu ja pohtien kuinka paremmin voisi suoritua, jos vain olisi aloittanut vähän aiemmin valmistautumaan.

Tiedän oikein hyvin myös, millaisia kysymyksiä teille kaikille aktiivisille ihmisille esitetään ja miten hankalaa on joskus olla syyllistymättä, vaikka kysymykset olisivatkin jotakin ajattelemattoman, hölmön tai ilkeän välimaastossa. Ainakin minulta kysytään usein, missä lapseni ovat. Kuka on lasteni kanssa sillä välin kun itse olen kaksi tuntia vaalitorilla tai paneelikeskustelussa? Miten ehdin hoitaa kotia? Mitä puolisoni ajattelee kampanjoinnistani? Miten puolisoni jaksaa hoitaa lapsia? Miten saan paletin pysymään koossa ja miten tämä kaikki onnistuu?

On hyvä asia, että kanssaihmiset ovat kiinnostuneita pienten kansalaisten hyvinvoinnista. Erikoisen kysymyksestä tekee se, että en ole koskaan kuullut sitä esitettävän politiikassa mukana oleville isille. Ehkä tämäkin on tavallista, mutta itse en vain ole siihen törmännyt. Erikoista on myös kuvitelma, että jotta minä ruuhkavuosinainen voin osallistua yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen ja niiden puolesta kampanjoimiseen, edellytyksenä olisi lasten heittellejättäminen.

Minun lapseni ovat kotona tai hoidossa, silloin kun kummallakin vanhemmalla on menoa samanaikaisesti. Minun lapseni ovat vielä niin pieniä, että tiedämme melko tarkasti missä he ovat. Lähes aina sijainti on ennakkoon suunnitellun mukaista. Olen onnekas siinäkin mielessä, että tukiverkot ovat lähellä ja valmiita auttamaan.

Teen tätä kaikkea siksi, että tämä on tärkeää. Merkityksellistä ja toivoa antavaa. Toivoa syntyy nimittäin tekemällä.

Lapseni tekemä vaalimainos. Äänestä vihreitä. Äänestä äitiä.

Uskon vilpittömästi demokratian ja yhdenvertaisuuden puolustamiseen. Uskon, että yksikin ihminen voi olla muutosvoima, ja yhdessä monta ääntä saa kuuluville ison sanoman ilmaston ja puhtaan ympäristön puolesta. En voi käsittää pessimististä asennetta, jossa mitään ei kannata juuri nyt, tai mihinkään pystytä sitoutua, sillä syyllä että yksi ei voisi vaikuttaa.

Kyllä voi. Yksikin voi olla muutosvoima jossain pienessä yhteisössä. Palikka liikahtaa ja liikauttaa toista palikkaa, jonka liike laittaa lisää palikoita liikkeeseen.  

Minä ainakin olen onnellinen, kun voin tehdä työtä näiden asioiden eteen. Vedän ihan todella hyvin näissä olosuhteissa, tähän kaikkeen nähden. Kun tuntuu riittämättömältä, puhuttelen itseäni ja sanon, että

”Hei, hyvin menee ja tämä suoritus riittää.”

Suositeltu

Lapsiystävällisempää Suomea

Suomen tarina, meidän kehityksemme on vahvan hyvinvointiyhteiskunnan tarina.

Tarinassa on kuitenkin säröjä. Hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut eivät kohtaa niitä tarvitsevia parhaalla mahdollisella tavalla. Palvelukenttä on sirpaleinen ja sen eri osat eivät toimi saumattomasti yhteen.

LAPE-hankkeen eli lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman lähtökohtana on lapsi- ja perhelähtöisesti paremmin yhteen sovitetut palvelut ja rakenteiden sekä toimintatapojen uudistaminen. Tätä kehittämistyötä ja sen taustalla olevaa tutkimusta tulisi vahvemmin hyödyntää, kun uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelukenttää.

Meidän tulee sovittaa päätöksenteko tutkimustietoon, tarttua ongelmiin ripeästi, ja nähdä palvelut lapsen ja lapsiperheen tarpeiden kautta. Avun pyytämisen kynnys tulee olla matalalla; sitä pyytävää tulee kuulla ja tarttua ongelmiin; apua pitää tarjota yhden luukun periaatteella; palveluiden jatkuvuus pitää turvata, lapsiperheiden, lasten ja nuorten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia pitää vahvistaa. Päämääränämme pitää olla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi.

Meidän tulee sinnikkäästi luoda lapsiystävällistä Suomea. Jokainen lapsi on tärkeä. Meidän on huolehdittava jatkossakin ja mieluummin yhä parannettava jokaisen lapsen yhdenvertaisuutta, siis juuri sitä, mitä Suomessa on aina pidetty erityisen arvokkaana.

#lapsiystävällinensuomi #yhdenvertaisuus #jennikiiskinen202 #vihreäävaloa

Suositeltu

Vastuullisuusvalintoja

Alla oleva teksti on julkaistu 3.4.2019 Ylöjärven uutisten mielipidepalstalla. Kirjoitimme sen yhdessä Ylöjärven vihreiden, kaupunginvaltuutetun, kaupunginhallituksen jäsenen Timo Halttulan kanssa.

Timo muuten on paitsi yksi eduskuntavaalikampanjani avaintekijöistä, myös tärkeä ja paras politiikkasparraaja. Olemme molemmat uusia vihreitä valtuutettuja ja vertaisjeesaus on tullut tarpeeseen.

Maksaisitko sinä vastuullisesti tuotetusta palvelusta enemmän?

74 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan enemmän vastuullisesti tuotetusta tuotteesta tai palvelusta (Miltton & Cint 2017). Saman tutkimuksen mukaan 61 prosenttia jättäisi ostamatta vastuullisuussyistä, (eli millaisissa tapauksissa). Vastuullisuus ohjaa käyttäytymistämme yhä enemmän.

Nuorten luottamusta yrityksiin on myös tutkittu ja se on konsulttiyhtiö Deloitten mukaan romahtanut lyhyessä ajassa; yrityksiä pidetään itsekkäinä, omaa etua vastuullisuudesta piittaamatta ajavina tahoina, jotka eivät toimi eettisesti. Toisen tutkimuksen mukaan (Nielsen 2018) erityisesti nuoret ikäryhmät pitävät tärkeänä, että yrityksillä on oma ilmasto-ohjelma. Näin katsoo 85 prosenttia milleniaaleista. Asiasta kirjoitti Ellun Kanojen Kirsi Piha blogissaan 15.3.

Vastuullisuus, nimenomaan ympäristövastuullisuus, tulee jakamaan tulevaisuuden yritysmaailman voittajiin ja häviäjiin. Taitavimmat yritykset tekevät ympäristövastuullisella kokonaistoiminnallaan eettisesti ja taloudellisesti tuloksellista liiketoimintaa. Yritykset jotka eivät niin tee, kuihtuvat pois, koska ne eivät ole asiakkaan eivätkä parhaiden työntekijöiden valinta.

Kasvukeskusten kunnat kilpailevat asukkaista. Nuo asukkaat ovat samoja ihmisiä, jotka tekevät kasvavasti kulutusvalintojaan ympäristövastuullisuus edellä. Ei ole kovin kaukaa haettu, että nuo samat ihmiset valitsisivat myös kotikuntansa samoja arvoja painottaen.

Menestyäkseen kilpailussa myös Ylöjärven on satsattava ympäristövastuullisuuteen brändin rakentamisessa. Sille on luonnollisesti oltava todellista katetta ja konkreettisten tekojen on oltava arkipäivää. Uusia ympäristöhankkeita on oltava putkessa jatkuvasti.

Hankkeiden on oltava laajasti pienistä yksittäisistä teoista suuriin kokonaisia toimintamalleja haastaviin kokonaisuuksiin. Samoin kuin yritysten myös kuntien kohdalla ympäristövastuullisuus tulee jakamaan kasvualuekunnat voittajiin ja häviäjiin.

Ylöjärven vahva yrittäjyysbrändi on arvokas, mutta asukasmäärän kasvun brändiavaimet ovat erilaiset. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä. Vahva ympäristöbrändi on voittajan brändi, joka imee uusia tulevaisuuden asukkaita. Brändin rakentaminen innostavien tositarinoiden ja vaikuttavan konkretian pohjalle on tätä päivää. Halutessaan Ylöjärvellä on mahdollisuus vaikka koko seutukunnan ympäristöpääkaupungiksi. Nyt olisi oikea aika tarttua tähän edelläkävijän brändiin rohkeasti.”

Jenni Kiiskinen, eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu, vihr

Timo Halttula, kaupunginvaltuutettu, vihr

Suositeltu

Millä rahalla pyrin eduskuntaan

Tein 1.4. vaalirahoitukseni ennakkoilmoituksen. Siihen voi tutustua täältä.

Luvut ovat vielä arvioita, sillä paljon laskuja on vielä tätä kirjoittaessani saapumatta. Pääpiirteet ovat kuitenkin selvillä.

Kuten ilmoituksestani näkyy minulla ei ole ollut käyttää saman verran rahaa kuin keskimääräisesti läpimenneet ehdokkaat käyttävät.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskimääräinen vaalibudjetti oli 11 500 euroa, mutta läpimenneillä se oli keskimäärin yli 38 000 e.

Minun budjettini on noin 4 500 euroa. Siitä yksityisten tukijoiden lahjoituksia on n. 330 euroa ja varainhankintaa esim. osallistumislippuja myymällä omiin tapahtumiini sekä pienimuotoista varainhankintaa noin 200 euroa (olemme mm. pitäneet kirppistä, järjestäneet isänpäiväbrunssin ja yhden seminaarin).

Olen jokaisesta lahjoitetusta eurosta todella kiitollinen niille yksityishenkilöille, jotka ovat halunneet tukea minua. Olen myös saanut sykähdyttäviä viestejä lahjoitusten mukana. Ne merkitsevät oikeastaan enemmän kuin eurot (joskin eurot tai niiden vähäisyys suunnitelmiin nähden ovat saaneet minut välillä huolestuneeksi).

Ylöjärven vihreiden kunnallisjärjestön antama lahjoitus kampanjalleni on 3 000 e.

Ylöjärven vihreiden tulot muodostuvat toimielimien edustajien kokouspalkastaan maksamista puolueveroista sekä osuus jäsenmaksuista. Mikään muu taho ei anna rahaa Ylöjärven vihreille. Kunnallisjärjestö on riippumaton toimija.

Tämä lahjoitus on suuri tuki ja apu. Minun kampanjani on samalla Ylöjärven vihreiden kampanja. Enemmän kuin raha, merkitsee kuitenkin paikallisilta vihreiltä saamani tuki tekojen tasolla. Timanttinen ydinporukka, joka ei säästele vihreän sanoman eteenpäin viemisessä.

Tampereen seudun vihreät naiset, Tasvina puolestaan tukee minua 40 eurolla lehtimainoksen kuluissa.

Olen erittäin sitoutunut vihreään politiikkaan ja toimin aktiivisesta kotikaupungissa ja Pirkanmaalla vihreiden hyväksi, mutta kampanjointiin minulla ei ole varaa sijoittaa omaa rahaa tämän enempää, omaa rahaa kuluu noin 1 000 euroa. Toki myös aikaresurssit ovat niukat ruuhkavuosielämän keskellä.

Lapsiperheen arjen pitää hoitua, pitää hoitaa asuntolaina ja laskut. Politiikassa aktiivisesti vain pari vuotta mukana olleena, ja eduskuntavaaliehdokkuuteen hieman yllättäen hakeutuneena en ole tällaiseen tarkoitukseen myöskään voinut säästää etukäteen. En myöskään periaatteellisista syistä ota pankkilainaa. Suurituloinen voi toki ottaa lainan pienemmällä riskillä kuin vaikka pienituloinen kampanjoija. Tämä asettaa ehdokkaat eriarvoiseen asemaan heti lähtöviivalla.

Hyvin suuri periaatteellinen asia minulle on pitäytyä erossa muunlaisesta vaalirahasta. En ole enkä myöskään tule pyytämään (enkä vastaanottamaan) tukea miltään yritykseltä, etujärjestöltä tai muultakaan vaikuttajataholta. Poliitikkona haluan säilyttää riippumattomuuteni. Tämä on todella tärkeää minulle.

Vähäisestä korruptiosta maineikas Suomi hieman tahraantuu kun tarkastellaan, miten ja ketkä pääsevät kansaa yleensä edustamaan. Koska ehdokkaan valintaan vaikuttaa suuresti kampanjabudjetti, antaa se tilaa lobbaamiselle ja korruptiolle. Saatu vaalirahoitus on harvoin pyyteetöntä. Tukijajärjestöllä on agenda, jota ehdokkaan tulee edistää. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

”Jos demokraattiset vaalit voitetaan rahalla, on syytä kysyä kuinka demokraattiset ne vaalit oikeastaan ovat. Ei ole nimittäin aivan sama, paljonko yksi ääni maksaa, sillä kansalaiset eivät ole taloudellisesti samalla viivalla.” Taneli Hämäläinen

Muistissa on yhä 2008 alkaneet vaalirahakohut sekä ehdotus kampanjabudjetin katosta. Avoimuus on lisääntynyt, mutta ennakkoäänestyksen alettua 3.4. on hämmästyttävän harva ehdokas tehnyt ennakkoilmoitusta vaalirahastaan, joka olisi äänestäjälle mielestäni todella tärkeä tieto.

Mielestäni on siis aivan ok käyttää vaaleihin rahaa. On kuitenkin ikävää, että kansaa edustaa yksinomaan joukko suurituloisia.

On vaarallista ja demokratialle haitaksi, jos kynnys politiikkaan ja ehdokkaaksi ryhtymiseksi on taloudellisista syistä liian korkea esimerkiksi nuorille. Tai se, että budjeteissa näkyy politiikan sukupuolittuminen. ”Vertailtaessa naisten ja miesten henkilökohtaisia vaalibudjetteja ja heidän saamaansa tukea, on selvää, että miesehdokkaat saavat enemmän vaalirahaa kuin naisehdokkaat. Miesehdokkaiden vaalirahapussi oli viime vaaleissa keskimäärin viidenneksen paksumpi kuin naisilla.”(https://yle.fi/uutiset/3-10550890)

”Kukaan ei voi ostaa paikkaa eduskunnassa, mutta läpimenoon vaaditaan yleensä keskimääräistä selvästi suurempi budjetti.

– Rahan vaikutuksen voi huomata jo istuvaa eduskuntaa katsomalla. Sinne nousee selvästi keskituloista varakkaampaa väkeä.”

Erkka Railo

Minulla on ollut alusta asti timanttinen kampanja. Tässä on niin paljon lämpöä, välittämistä ja hyvää henkeä, että alusta asti täysin voittajaolo. Huippuväkeä mukana täydellä sydämellä. Olemme kiertäneet Pirkanmaalla ja järjestäneet hienoja tapahtumia. Nyt on loppukirin paikka ja yhä kampanja jaksaa.

Hyvää loppukiriä kaikille!

Lähteet:

Yle: Kilpajuoksu Arkadianmäelle maksaa monille eduskuntavaaliehdokkaille kymmeniä tuhansia euroja – ”Vaimo kysyi, enkö vaihtaisi mieluummin autoa”  (15.12.2018)

City: VAALIRAHAILMOITUS: LIIAN KÖYHÄ KANSANEDUSTAJAKSI – Taneli Hämäläinen (14.4.2015)

YLE: ”MOT selvitti piiloon jäävää vaalitukea: Etujärjestöiltä yli 100 000 euroa kolmen suurimman puolueen kärkipoliitikoille, osa ay-järjestöistä maksaa palkkaa vaalityöstä”

Suositeltu

Ykkösketjuun

Suomen tulee olla vastuullisuusjohtaja. Ihmisoikeudet, reiluus ja kestävyys ympäristön rinnalla nostettava keskiöön – sitä myös kuluttajat haluavat ja arvostavat. Yritysvastuulaki tarjoaa keinot vaatia vieläkin reilumpaa yritystoimintaa.

https://ykkosketjuun.fi/ehdokkaille/532/

#jennikiiskinen2019 #eduskuntavaalit #ehdokas# vastuullisuus

Suositeltu

Ihmisen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa!

Julkaistu Ylöjärven Uutisissa 27.3.2019

Ihmisen identiteetin hyväksyminen tai sen määrittely ei tule olla viranomaisten, poliitikkojen tai esimerkiksi kirkon tehtävä. Nuorille ja lapsille vahingollisinta on tuomitseva asenneilmapiiri, tuen puute ja suoranainen kiusaaminen. Sateenkaarinuorilla on moninkertainen itsemurhariski ja sitä selittää se, ettei nuori saa hyväksyntää, hänen asiaansa ei ymmärretä tai se tahallaan väärinymmärretään/-selitetään.

Suomen ihmisoikeushäpeäpilkku eli translaki on korjattava ihmisoikeuksia kunnioittavaksi; kunnioittamaan jokaisen ihmisen oikeutta päättää omasta sukupuolestaan ja kehostaan. On väärin, että edelleen maassamme pakotetaan kaksijakoiseen sukupuolistereotypiaan ja vaaditaan pakkosterilisointia niiltä, jotka haluavat korjata sukupuolensa.

Nykyään laki vie määräysvallan ihmiseltä itseltään ja siirtää sukupuolen määrittelyn muille tahoille. Jokaiselle ihmiselle kuuluva sukupuolen itsemääräämisoikeus pitää sen sijaan olla lähtökohta ja perusta uudessa translaissa. Juridinen sukupuoli pitää tulevaisuudessa olla ihmisen oma ilmoitusasia ja jokaiselle on taattava tarvitsemansa tuki ja hoito – ei kaksijakoisten sukupuolistereotypioiden perusteella vaan ihmisen omista tarpeista lähtien. Lisäksi translain pitää mahdollistaa juridiseksi sukupuoleksi kolmas vaihtoehto.

On totta, että kaikki poliittiset puolueet eivät kannata sitä, että translaki tulisi korjata välittömästi ja pakkosterilisointi pitäisi lopettaa ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta loukkaavana. Onneksi monet ovat. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kaikkien yhdenvertaisuus ovat jakamattomia. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihmisoikeuksia ei voi kannattaa vain osittain tai joillekin ihmisille – ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Ahtaat sukupuolinormit ja kaikenlaiset tiukat rooliodotukset, ja niiden perusteella tapahtuva syrjintä ovat erittäin haitallisia kaikille. Asian ei tarvitse olla näin. Puretaan normeja ja lokeroita.

Yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistäminen ei ole nollasummapeliä, vaan kaikkien tasa-arvon parantaminen hyödyttää laajalti koko yhteiskuntaa, se ei ole keneltäkään pois.

Suositeltu

UutisOivan Vaaligallup, osa 5

1) Uhkaako kaupungistuminen maaseudun elinvoimaa? 2) Mitkä olisivat parhaat keino tukea maaseudun säilymistä elävänä?

1) En oikein itse ymmärrä asetelmaa kaupunki vastaan maaseutu. Se on keinotekoinen. Molempia tarvitaan ja molemmissa on ympäristönä haasteensa ja mahdollisuutensa. Kaupungeissa tiiviimpi yhdyskuntarakenne, asuntokaavoittaminen tai liikenteen päästöjen leikkaaminen joukkoliikennettä kehittämällä on tärkeää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Maaseudulla ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu vaatii puolestaan erilaisia toimia, mutta molempia tarvitaan. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi eikä sitä vastaan taisteleminen kaupunkien kehittymistä vastustamalla toimi. Siksi vastakkainasettelu ei hyödytä. Maaseudun elinvoimalle on toki uhkia, mutta pitäisi mieluummin löytää maaseudun vetovoimaa lisäävät seikat ja painottaa niitä. Mielestäni moni maaseutukunta on tässä mennytkin eteenpäin.  


2) Maaseutu tuottaa monia kaupungeissa kulutettavia hyödykkeitä ja elämyksiä. Pitäisi helpottaa yrittäjyyttä ja mahdollistaa paremmin erilaisten tulonhankkimiskeinojen yhdistäminen maaseudulla.

Mielestäni kaupungistumisen vastatrendi on ehdottomasti ”paluu maalle”-trendi siitä syystä, että monet tulevaisuuden ammatit ovat vielä nykyistä enemmän riippumattomia paikasta, joissa niitä harjoitetaan. Tällaisia ovat monet asiantuntijatehtävät ja luovat alat kuten vaikka suunnittelu, koodaus yms. Näitä ammatteja ei ole pakko harjoittaa kaupungissa. Maaseutuhan on todella virikkeellinen ympäristö luovan työn toteuttamiseen, ja ollut sitä jo vaikkapa Sillanpään aikana.
Kaupunkiin ei saa maaseudun maisemaa, tilaa tai rauhaa. Maaseudun valteista ammennetaan inspiraatiota myös tulevaisuudessa. Tekniset seikat ja erityisesti tietoliikenneinfra pitää tietenkin olla kunnossa, ja on tärkeä tulevaisuuden elinvoimaa ylläpitävä tuki. Maaseudulla pitää myös olla ihmisille palveluita, jotta eläminen on mahdollista. Sellaisilla seuduilla, joilla väestöpohja on pieni, voidaan palveluita yhdistellä vielä luovemmin saman katon alle tai tuoda niitä erilaisin uusin ratkaisuin asukkaiden luokse.

Suositeltu

UutisOivan vaaligallup, osa 4

1) Miten nuorten vaikutusmahdollisuuksia voisi lisätä?  2) Millä keinoilla nuorten syrjäytymiseen tulisi puuttua?

1)      Tärkeintä olisi kysyä tätä nuorilta itseltään. Itseasiassa ei vain kysyä vaan antaa ideoitavaksi ja toteutettavaksi nuorille! Osallisuus ja aito kuuleminen ja toimiminen ovat hyviä keinoja toteuttaa demokratiakasvatusta käytännössä. Ongelma tosin saattaa olla, että ”valta” keskittyy nuorissakin muutamalle äänekkäimmälle, ja vaatiikin erilaista mukaanottamista ja kannustamista saada useamman ääntä kuulumaan demokraattisesti. Kunnissa tulee lisätä kuulemisvelvoitetta ​ja vaikuttamismahdollisuuksia myös isoissa asioissa – ei kuitata vaikuttamista vain kouluruokagallupeina. Vaikutusmahdollisuuksia ja -kokemuksia lisää myös se, että me aikuiset ja päättävässä asemassa olevat aidosti kuulemme nuoria sekä toimimme sen mukaisesti päätöksenteossa. Aikuisten asenteissa ja suhtautumisessa nuorisovaikuttamiseen on muutettavaa. Äänioikeusikärajan ja kansalaisaloitteen ikärajan voisi mielestäni laskea 16-ikävuoteen.  
2)      Syrjäytymisriskiin tulee puuttua mahdollisimman varhain ja kokonaisvaltaisesti. Perheiden tukeminen liittyy oleellisesti yhtälöön. Syrjäytymisen syyt ovat yksilöllisiä, mutta riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja niihin puuttua hyvin varhain lapsuudessa. Palveluissa pitäisi vaatia yhden oven/yhden luukun periaatetta: otetaan koppi lapsen ongelmista heti ja yhdessä mietitään miten ratkaistaan lapsilähtöisesti ja pitkäjänteisesti (ei hallintolähtöisesti). Avainroolissa jälleen olevat koulut ja niiden oppilashuolto sekä toki nuorten sote-palvelut tarvitsevat puuttumisen mahdollistavat resurssit.  

Tärkeää on myös, että tuetaan ja mahdollistetaan erilaisia itsetuntoa ja –tuntemusta parantavia harrastusmahdollisuuksia olivat ne sitten liikuntaan tai taiteeseen tai mihin vain muuhun liittyviä, ja että harrastaminen ei kaadu rahaongelmiin. Mahdollistaminen tarkoittaa myös erilaisia tapoja harrastusten järjestämiseen esim. yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa sekä täydentäen nuorten omatoimisella ja –ehtoisella tekemisellä.

Suositeltu

UutisOivan vaaligallup, osa 3

1) Pitäisikö verorahoja käyttää nykyistä enemmän vanhustenhuoltoon? Jos rahaa käytetään lisää, mistä sitä voitaisiin ottaa? 2) Mitä mieltä olet sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämisestä?

  1. Verorahoja tulevaisuudessa tullaan käyttämään enemmän vanhustenhuoltoon, sillä vanhusten määrä kasvaa, ja siksi hoidon tarve kasvaa, eikä ketään ihmistä saa jättää hoidotta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi olla yhdenvertaiset ja yhtä saavutettavissa koko väestölle lompakkoon tai postinumeroon katsomatta. Kokonaisveroasteen nousu ei ole minunkaan mielestäni mieleinen suunta, mutta on todennäköisempää, että verotus tulevaisuudessa nousee kuin laskee. Työn tekemistä tosin ei tulisi verottaa nykyistä enempää, mutta erilaisia toimiviksi osoittautuneita kulutusveroja sekä esimerkiksi kiinteistöveroja voidaan jatkossakin kerätä. Yritystukia karsimalla haitallisista ja jopa hyödyttömistä tuista saadaan suunnattua varoja paremmin ihmisten palveluihin.
  2. Yksityistäminen ei ole itsessään lähtökohtaisesti huono tai hyvä asia. On esimerkkejä hyvin sekä huonosti toimivista julkisista sekä yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluyksiköistä. Hoito- ja hoiva-ala kuitenkin mielestäni sopii todella huonosti suureen voitontavoitteluun, josta seurauksena on äärimmilleen kiristetyt hoitajamäärät ja kova kiire. Hoitajilla tulisi olla mahdollisuus tehdä työtään hoitoalan sekä oman eettisen koodin mukaisesti vapaana tulospaineista, ja vanhuksilla oikeus saada hyvää ja kiireetöntä hoitoa. Pienillä alan toimijoilla ja paikallisilla yrittäjillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet pärjätä kilpailutuksissa: aika, laatu ja eettisyys pitäisi paremmin huomioida kilpailutuskriteereissä.
Suositeltu

UutisOivan vaaligallup, osa 2

1) Mitä kolmostielle pitäisi tehdä seuraavaksi? Onko tärkeämpää tien kunto vai ohitustien toteuttaminen?

2) Pitäisikö valtion tukea maakunnan joukkoliikennettä?

1) Kolmostie on yksi vilkkaimmista ja tärkeimmistä tieväylistä, ja Hämeenkyrön osalta erittäin riskialtis pullonkaula. Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeintä saada raskas pitkänmatkan liikenne pois keskustasta sujuvammaksi ohitustielle ja parannettua paikallisliikenteen turvallisuutta. Paikallisten yritysten sijoittuminen ohitustien varteen tai optimaalisesti sen lähelle olisi elinvoimaa lisäävä tekijä. Nykykunnossa myös tien pohjaveteen liittyvät riskit arveluttavat. Toki tien tarkempia teknisiä linjauksia tehtäessä on selvitettävä tarkkaan ympäristöasiat. Tien ylläpito ja ohitustien investointi eivät sulje toisiaan pois. Ylläpitoa ja ongelmien korjausta pitää tehdä vuosittain. Kun tie rakennetaan, pitää siitä pitää huolta. Ei tien hoitaminen saa olla pois väylän uudesta linjauksesta eikä näitä pidä asettaa vastakkain. Yksi tulevaisuuden näkökulma on se, kuinka paljon tavaraliikenteestä siirtyy teiltä raiteille, kun Tampere-Seinäjoki -rataa kehitetään. Raideliikenteen kehittymisestä hyötyy moni paikkakunta. Valtion pitääkin sisällyttää nämä raideliikenteen investoinnit seuraavan hallituskauden suunnitelmiin. 

2) Joukkoliikenteen osalta on valitettavaa, että vuoroväli vaikkapa Tampereelle on harva ja hinnat korkeat. Julkisilla liikkuminen pitäisi tehdä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, jotta sitä käytettäisiin enemmän. Reiteillä ja vuoroilla, joilla on paljon matkustajia, tukea tarvitaan vähemmän. Pienemmillä palveluautoilla voidaan korvata joitakin linjoja. Mutta jotta matkustajia saadaan, pitää aluksi vuoroja tukea. Esteetön, kaikkien saavutettava ja kohtuuhintainen joukkoliikenne on tärkeä päivittäistä asiointitarvetta helpottava palvelu.  Hämeenkyrö kuuluu Hinku-foorumiin, johon Ylöjärvikin on juuri päättänyt liittyä. Liikenne on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista, ja molempien paikkakuntien pitää jotenkin ratkaista, millaisin toimenpitein liikenteen hiilidioksidipäästöjä voisi leikata kunnan alueella. Joukkoliikenne kuuluu ehdottomasti näihin ratkaisuihin. 

Suositeltu

UutisOivan vaaligallup, osa 1

Vastaukseni UutisOiva-lehden vaaligallupiin:

1. Millainen kokemus sinulla on politiikasta?

2. Mitä asioita arvostat eniten suomalaisessa yhteiskunnassa?

3. Mitä asioita haluaisit tulevalla vaalikaudella viedä eteenpäin?

1.      Toimin Ylöjärven kaupunginvaltuutettuna ja vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Minulla on kokemusta myös poliittisesta järjestötoiminnasta. Politiikka on minulle keino rakentaa parempaa maailmaa demokraattisesti ja moniäänisesti. Kaikki eivät ole kaikesta samaa mieltä, ja silti tehdään yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Pitää sanoa mielipiteensä ja puolustaa sitä sekä kuunnella aidosti muita.

2.      Suomalaisen yhteiskunnan suurin vahvuus on tasa-arvon ja osaamisen huikea kasvutarina itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Yhteiskuntamme perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen. Meillä on läheinen luontosuhde ja halu auttaa heikompaa.

3.    Minulle tärkeimmät asiat, joihin politiikalla voi vaikuttaa ja joihin myös pitäisi vaikuttaa on eriarvoistumisen pysäyttäminen ja vähentäminen. 
Tähän esimerkkinä on kaikkein pienituloisimpien tukeminen, sosiaaliturvauudistus vihreiden mallin mukaisesti perustulon suuntaan: yhden luukun periaate ja kannustava eikä kyykyttävä yhteiskunnan tuki. Sukupuolten tasa-arvoa edistävät uudistukset (mm. perhevapaauudistus) pitää myös viedä eteenpäin. Erityisen tärkeää on lasten ja nuorten yhdenvertaisuus, samanlaiset mahdollisuudet kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja kukoistaa. Koulutus on tässä aivan avainasemassa. Tämä taas vaatii varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ja osaamiseen satsaamista. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja sellaiset päätökset, joilla edetään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, jotta maapallolla olisi hyvät edellytykset elää myös tulevaisuudessa. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vesistöjen suojelu ovat myös minulle tärkeitä teemoja.

Suositeltu

Minna Canthin päivän tasa-arvolounaan puhe 19.3.

”Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?”

Hyvät lounasvieraat. Tänään 19.3. on Minna Canthin päivä, joka on myös tasa-arvon päivä.

1844 – 1897 elänyt Minna Canth oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Minna Canth ja tasa-arvo saivat vakiintuneen liputuspäivänsä vuonna 2007. Minna Canthista tuli kahdeksas suomalainen merkkihenkilö, ja toistaiseksi ainoa nainen, joka on saanut oman liputuspäivänsä.

Canthin elämäntyö tienraivaajana, teräväsanaisena kirjoittajana ja kärkevänä kannanottajana on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

Canthin tekstit kuvasivat realistisesti ajan keskeisiä epäkohtia. Kantavia teemoja olivat naisten aseman ajaminen ja vähäosaisten puolustaminen. Tunnetuimpia teoksia ovat Työmiehen vaimo ja Anna Liisa.


”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys”

Naisten oikeuksista puhuttaessa puhumme ennen kaikkea yhtäläisistä ihmisoikeuksista.

Kiitos Minna Canthin ja monen muun yhteiskunnallisen vaikuttajan ja vahvan naisen olemme menneet eteenpäin. Nykyisin me Suomessa olemme naisten oikeuksien edelläkävijöitä ja tasa-arvo tunnustetaan lainsäädännön tasolla sekä lähes jokaisen yksilön mielipiteissä ihmisten pitäisi olla tasa-arvoisia.

Nykypäivänä tasa-arvon ongelmat yhteiskunnassamme koskevat kaikkia sukupuolia. Erityisesti ja räikeimpänä tasa-arvo ja yhdenvertaisuusloukkauksena sukupuolivähemmistöjen itsemääräämisoikeuksien rajoittaminen. Sen vuoksi tarvitsemme esimerkiksi pikaista päivitystä Suomen translakiin.

TÄMÄN LISÄKSI TASA-ARVON TOTEUTUMISEN TIELLÄ ON TYTTÖJEN JA NAISTEN TURVATTOMUUS, HEIDÄN KOKEMA SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ SEKÄ VÄKIVALTA.

Euroopan Unionin perusoikeusviraston tutkimuksen (2014) mukaan Suomessa 47 % kaikista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta. EU:n keskiarvo on 33 %. 
Suomessa 71 % naisista on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää täytettyään 15 vuotta. EU:n 28 jäsenvaltion keskiarvo on 55 %.

Lähisuhdeväkivalta koskettaa liian montaa naista. Pääosin uhrit ovat naisia ja tekijä oma puoliso. Suomessa on liian vähän turvakoteja. Mutta lisäksi meiltä puuttuvat myös matalan kynnyksen palvelut lähisuhdeväkivallan uhreille.

Hyvät kuulijat. Avaimet tasa-arvoon meillä ja muualla löytyvät koulutuksesta.

”Kuitenkin puhutaan alin-omaa naisen luontaisesta heikkoudesta, niin kuin muka esteenä hänen oikeuksiinsa pääsemiselle. Kasvatettakoon poikaa yhtä typerästi ja ahdasmielisesti kuin naista, puristettakoon nuorukainen kureuumiin ja katsottakoon, kuinka pitkälle hänellä voimia ja terveyttä riittää.”

Kuitenkin. Lukutaito ja sen myötä oppimistulokset näyttävät laskevan poikien kohdalla hälyttävästi. Ovatko tähän syynä opetusmateriaalit, menetelmät vai yleisesti liian tiukat lokerot ja rooliodotukset siitä, millainen on sopiva tapa olla poika. Koulu saattaa edelleen ruokkia ja kannustaa ‘kilttien tyttöjen’ käytösmalliin ja tyttöjen koulumenestys on poikia vahvempaa. Entä ne joille nämä roolit eivät istu?

Nuorilla miehillä on suurempi syrjäytymisen riski peruskoulun päättyessä.

Tarvitsemme tasa-arvoa, sukupuolesta riippumatta lasten omaa potentiaalia kukoistukseen nostavaa koulua.

Suomen tasa-arvo-ongelmista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta työelämää: 

Naisten ja miesten välistä palkkaeroa ei ole saatu oikaistua. Tällä hetkellä naisen euro on 83 senttiä. 

Naisvaltaisten alojen yrittäjien keskeinen ongelma ovat yhä myös perhevapaakustannukset, jotka jäävät äidin työnantajan maksettavaksi.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yhä hankalaa. Naisilla on miehiä enemmän pätkätyösuhteita ja vastentahtoista osa-aikatyötä.

Työuran pätkittäisyys lisää taloudellista eriarvoisuutta naisten ja miesten välillä. Työelämään tasa-arvoa lisääviä korjaustoimenpiteinä pitää vaatia myös raskaussyrjintään puuttumista sekä erilaisia keinoja torjua ketjuttamisia ja perusteettomia määräaikaisuuksia.

Tuloeroilla ja epätasaisesti naisten ja miesten kesken jaetulla lasten kotihoidolla on kasaantuvia vaikutuksia ja taloudellinen epätasa-arvo todentuu entistä selkeämmin eläkeiässä. Kun palkkaero on 17%, eläke-ero on jo 25%. 

Miesten keskieläke oli noin 400 euroa kuussa enemmän kuin naisten. Naiset ovat yliedustettuina eläkeköyhien joukossa – tätä on ehkäistävä eläkeuudistuksessa.

Miehet käyttävät vanhempainvapaista alle 9%. Jos lasten kotihoitoa jaettaisiin tasaisemmin perheissä, naisten työmarkkina-asema kohenisi, isien asema perhe-elämässä sekä molemman vanhemman ja lasten välinen kiintymyssuhde paranisi, myös kotityöt jaettaisiin perheissä tasaisemmin ja pikkulapsiperheiden korkeat eroluvut saatettaisiin saada laskemaan.

Näiden rakenteellisten epäkohtien korjaaminen ja näiltä osin tasa-arvon edistäminen ei ole pois keneltäkään. Tasa-arvon edistäminen ei ole nollasummapeliä, vaan kaikkien sukupuolten aseman parantaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Vapautukoon nainen niistäkin harvoista siteistä, joilla hän tuohon mätäiseen yhteiskuntaan on kiinnitetty. Kasvakoon ja valmistukoon itsenäisesti tulevalle tehtävälleen. Ja kun otollinen hetki on tullut, nouskoon hän ihmiskunnan äitinä ja kasvattajana valtaistuimelle ja ottakoon tehokasta osaa lakien laadintaan, uskonnon puhdistamiseen, tieteen ja taiteen kehittämiseen sekä yhteiskunnallisen elämän uudesta järjestämiseen.”

Suositeltu

Paikallispaneeli Valossa

Vaalikampanjamerkintöjä:

Tuttu paikka oppilaitospaneelilla, mutta olin äänessä hyvin eri roolissa kuin yleensä.
Lukiomme opiskelijoista koostunut joukko organisoi eduskuntavaalipaneeliin, ja minä sain kutsun vihreiden edustajana ja eduskuntavaaliehdokkaana.
Käsitin, että opiskelijoilta oli kerätty kysymyksiä etukäteen. Paneelin osallistujia oli seitsemästä puolueesta ja vastausaika oli siksi tiukkaan rajattua.

Luonnollisesti alkuun puhututti #ilmasto. Yllättäen paneelin kysymys käsitteli aihetta työllisyyden näkökulmasta:
ovatko ilmastonmuutos ja työllisyys toisensa poissulkevia?
Itse ajattelen niin, että ilmastonmuutos on suurin, kaikkia hallinnon ja politiikan aloja, koko maailmaa ja sen jokaista kolkkaa ja asukasta koskettava
katastrofi, jota ei voi pysäyttää maiden tai maakuntien rajoille. Sen vuoksi kaikki muut kysymykset ovat ilmastopolitiikalle alisteisia.

Kaikki mahdolliset päästövähennyskeinot ja toimet tulee ottaa huomioon, ja tämän lisäksi huomioida hiilinielujen kasvattaminen ja niistä huolehtiminen.
Työllisyyskysymys ja ilmasto myös oleellisesti liittyvät toisiinsa teknologian ja osaamisen kautta. Suomessa on potentiaalia olla vielä kokoaan suurempi toimija ja johtaja
cleantech-sektorilla ja myös viedä osaamistamme muiden kansakuntien avuksi. Korkeakoulujen autonomian lisääminen, perusrahoituksen lisääminen ja tutkimuksen pitkäjänteisyyden
tukeminen (kuitenkin ilman poliittista tai taloudellista ohjausta) ovat avain osaamisen kasvattamiseen.
Yliopistoja on edesmenneen hallituksen kaudella kurittettu rankasti.
Tällainen yhtälö ei tue osaamisen huipulle viemistä lainkaan. Haluan kuitenkin korostaa, että ilmastonmuutoksen hidastaminen ei ole tärkeää, siksi että SUomi siitä hyötyy. Vaan siksi että se on oikein
ihmiskunnan tulevaisuuden vuoksi.

Seuraavaksi paneelissa keskustelua herätettiin monen nuoren lempiteemalla #verotus.
Jotkut yleisössäkin olleista ovat maksaneet veroja ja varmasti useat monesti pohtineet koulussa ja koulun ulkopuolella, mitä kaikkea verotuloilla rahoitetaan.

Ensinnäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että verotuksen pitää olla oikeudenmukaista, ohjaavaa, työn tekemiseen kannustavaa ja sellaisella tasolla, että se
mahdollistaa yhdenvertaiset hyvinvointipalvelut kaikille.
Ansiotulon verotusta ei pidä nostaa, mutta pääomaverotusta voidaan korottaa. Lähtökohta mielipiteelleni on se,
että ne jotka omistavat paljon, myös maksavat suhteessa enemmän veroja. Koska he pystyvät.

Kiinteistöverotus ja perintövero ovat myös tehokkaita ja oikeudenmukaisia verolajeja, myös usean ekonomistin mukaan. Verovälttely esimerkiksi kiinteistöveron suhteen on hankalaa.
Tottakai myös kulutus- ja haittaveroja tulee miettiä uudestaan. Ilmastolle tai ympäristölle epäsuotuisia kulutushyödykkeitä tulee verottaa enemmän kuin ilmastolle suotuisampaa kuluttamista. Esimerkiksi
lihatuotteet ovat ongelma ilmastonmuutoksen ja vesistöjen kannalta, ja siksi niiden verotus tulee olla korkeampaa kuin ekologisesti tuotetun kasvisruuan.
Verotusta tulee tottakai tarkastella kokonaisuutena. Mitä nostetaan ja mitä ei.

Kolmas aihepiiri oli #työllisyys ja miten työllisyysaste nousuun. Mun top 5 keinoa:
– koulutus (2.asteen tutkinto jokaiselle, korkea-asteen tutkintoihin joustoa)
– työelämän tasa-arvo ja naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla (olen aiheesta kirjoittanut aiemmin ja tästä on tulossa vielä lisää settiä)
– perustulomalli
– pienyrittäjyyden tukeminen
– maahanmuutto ja tarveharkinnan poistaminen ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi

Kaksi #koulutus’kysymystä koski toisen asteen maksuttomuutta sekä yleisöstä esitetty kysymys siitä, miten koulutusta tulisi kehittää.
Toisen asteen maksuttomuus olisi tärkeä kehitysaskel; takaisi eri taustoista tuleville opiskelijoille tasapuoliset mahdollisuudet hankkia tutkinto – oli se sitten lukio- tai ammatillinen tutkinto.
Syrjäytymisen ja koulupudokkuuden hinta on liian kova jättää tämä nuorten yhteishanketta viemättä eteenpäin.
Miten sitten koulutusta pitäisi kehittää: pitäisi aloittaa pienistä. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen ja kaikkien lasten yhdenvertaisen oikeuden palauttaminen täyteen päivähoitoon.
Peruskoulujen ja peruskoulutuksen tasa-arvon lisääminen puolestaa takaisi sen, että kaikilla olisi riittävät taidot jatkaa toiselle asteelle. Tässä mielessä toimivinta olisi erityisesti
erityisen tuen tarpeen resurssit ja ns positiivisen diskriminaation mahdollistama rahoituksen ja resurssien erityiskohdentaminen sinne, missä on tarvetta suurimmin.
Toki tällaisin päätöksin helpotettaisiin myös peruskoulujen ryhmäkokoja.

Tämän lisäksi mielestäni pitäisi vähän uudistaa: opetussuunnitelman sisältöjä erityisesti toisella asteella karsia, joustavuuden sekä erilaisten menetelmien, näyttöjen ja arviointitapojen kehittäminen ja käyttöönotto (myös opettajien täydennyskoulutusresurssit huomioiden!). Korkea-asteelle opiskelemaan pääsemiseen pitäisi olla erilaisia väyliä ja myös korkea-asteen tutkintojen pitäisi olla nykyistä paljon joustavampia vaatimuksiltaan.

Instagramissa voi kysyä lisää. Myös facebookiini voi kirjoittaa kysymyksiä. Vastaan varmasti mutta todennäköisesti viiveellä. Anteeksi. Näissä ruuhkavuosissa on välillä tällaista.
#eduskuntavaalit #ehdokas #paneeli #jennikiiskinen2019 #vihreäävaloa #pirkanmaa #vihreät #ylöjärvi #näytäluontosi #äänestä #ilmastovaalit #ympäristövaalit #koulutusvaalit

Suositeltu

Yritykset edistämään ympäristön suojelua

Tiesitkö että jo nyt, mutta varsinkin aivan lähitulevaisuudessa yritykset kilpailevat asiakkaidensa suosiosta entistä enemmän sillä, että kuka osaa ja kykenee ottamaan toimintansa ympäristönäkökulmat parhaiten huomioon. Suomalaiseen tapaan yritykset kyllä noudattavat voimassaolevaa ympäristölainsäädäntöä asiallisesti. Jotkut edistyneet yritykset ovat ottaneet ympäristönäkökulmien huomioimiseen avuksi ja viitekehykseksi kansainvälisiä standardeja. Lainsäädännön noudattaminen antaa siis toiminnalle perustason. Parhaille se ei riitä. Parhailta yrityksiltä vaaditaan enemmän ja he vaativat itseltään enemmän. Perustason vaatimukset täyttävä on perustason toimija. Yritysten on paikallaan miettiä omaa toimintaansa ympäristökysymyksissä ja varsinkin siitä näkökulmasta, että miten ne edistävät liiketoiminnan kehittymistä.

Liiketoiminnan kehittäminen on sopusoinnussa ympäristön huomioimisen kehittämisen kanssa. Tämän väitteen tueksi on muutamia ajureita. Eräs voimakas ajuri on, että asiakkaat vaativat yritykseltä vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Erityisesti viimevuonna julkaistut uudet ennusteet maapallon ilmaston lämpenemisen tilasta ja tulevaisuuden skenarioista on lisännyt ostajien aktiivisuutta painottaa hankinnoissa ympäristönäkökulmia.

Kun katsoo jopa kouluikäisten ilmastoaktivismia mielenosoituksineen, voidaan todeta ettei kehitys tässä asiassa ei ole vähenevä. Panostus ympäristönäkökulmien huomioimiseen voi toki lähteä myös siitä, että se on suoraan yrityksen arvojen mukaista. Panostetaan jo enne asiakkaan vaatimusta. Siitä voi olla yrityksen toiminnalle monia hyviä seurauksia. Kilpailijat jäävät arvo- ja imagolähtökuoppaan ja asiakkaat suosivat. Tämän lisäksi työnantajamielikuva on huipputasolla ja yritys rekrytoi alan parhaat osaajat.

Viherpesua pitää kuitenkin välttää. Ympäristömyönteiseksi ja -ystävälliseksi yritykseksi ei tulla yhdessä yössä tai sillä, että julistetaan asia. Matka on pitkä ja yleensä se vaati toimintakulttuurin muutosta. Se vaatii aina johdon voimakasta sitoutumista. Ne yritykset jotka ovat ajoissa liikkeellä saavuttavat etumatkan jota ei niin vaan kurota enää umpeen. Edelläkävijät saavuttavat parhaat markkina-asemat.

Suositeltu

Ruoka on ilmastokysymys

Ruuan ilmastovaikutukset on jostakin syystä itselleni hieman kuumottava aihe kirjoittaa. Haluan puhua aiheesta, mutta tehdä sen positiivisesti sekä yksilönvapautta ja moninaisuutta kunnioittaen. Ruoka on hyvin henkilökohtainen ja intohimoja herättävä keskusteluaihe, enkä tietenkään halua loukata ketään tai moralisoida. Aihe sytyttää.

Ilmastosta puhuttaessa pitää puhua myös ruuasta: mitä tuotetaan ja mitä kannattaa tuottaa kokonaisuutta ajatellen. Mitä kulutetaan ja miten kulutuskäyttäytymistä pitäisi muuttaa. On kiistatonta, että se millaisia määriä eläinkunnan tuotteita syömme Suomessa ja muualla länsimaissa, ei ole missään määrin tolkullista. Ruokavaliomme hintana on mm. globaalisti järjettömät metaanipäästöt; jokien, järvien ja valtamerten dead zonet; ilmaston lämpenemisen kiihtyminen (metsien raivaaminen pelloiksi); ruokaresurssien karmaisevan epätasainen ja epäeettinen jakautuminen; julmuus luontokappaleita kohtaan, jne. jne.

Lihalla mässäämisen pitää rauhoittua, ja mitä suuremmissa määrin tämän vesi-intensiivisen ja hiilijäljeltään ison ruoka-aineen arkibulkkimaine lautasella, sen kuluttaminen sen kummennin tiedostamatta tai jopa sen roskiin kaapiminen pitää lopettaa. Vaikka suomalaisten lihankulutus puolitettaisiin, olisi se 1970-luvun tasolla ja tämäkään ei ehkä riitä. Linkin artikkelissa kulutuksen leikkaaminen olisi vieläkin radikaalimpaa. Itse soisin, että yhteiskunnan porkkanoilla (pun intended) kannustettaisiin uudenlaisia ajatus- ja toimintamalleja ruuan kulutuksessa, alkutuotannossa sekä teollisuudessa. Pelloilla pitäisi kasvattaa lihakarjan rehukasvien sijaan kasviksia ja viljoja ihmisravinnoksi. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden pitäisi olla arvostettua juhlaruokaa.

Jo kouluissa pitäisi kasvattaa paremmin lähiruoka- ja satokausiajatteluun tulevaisuuden kansalaistaitona. Myös verotuksen ja lainsäädännön keinoin pitäisi ohjata tuotantoa ja kulutusta ekologisesti ja eettisesti kestävään suuntaan. Kuluttajan vastuulle jäisi vaatia ostokäyttäytymisellään kasvisruokaa, vegaanista ravintoa lähiravintolossa ja lounaspaikassa sekä enemmän laadukkaita ja lähellä tuotettuja kasviperäisiä tuotteita kaupan hyllyille. Viikossa on seitsemän päivää. Kasvisruokapäivä kerran viikossa ei enää riitä.

Suositeltu

Ylöjärven valtuuston kokous 4.2.2019

Ylöjärven kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous tänä vuonna. Listalla mm. Hinku-foorumiin liittyminen sekä vastauksia alotteisiin. Valtuustoryhmämme jätti toukokuussa HINKU-aloitteen (kommenteissa) ja asia etenee. Ylöjärvi sitoutuu olemaan mukana hiilineutraaliustoimissa yhdessä Tampereen seutukunnan kanssa.

Vihreät jätti keväällä myös aloitteen, jossa vaadittiin kehittämään pikaisia toimia, joilla tarttua huumausaineongelmiin nuorten toimintaympäristössä. 
Valtuustoryhmässämme nousi huoli asiasta, kun viimeisimmän kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyi paikallisesti, että asenteet huumausaineita kohtaan ovat sallivia ja saatavuus koettiin helpoksi. Riskialtis yhtälö.

Poliitikot eivät asiaa tietenkään ratkaise, mutta meidän tehtävänämme on mahdollistaa resurssit, joilla asiantuntijat toimivat.

Valitettavasti myös edelleen ollaan liian tiukasti omissa siiloissa, omissa hallinnonaloissa. Vuoropuhelua ja aitoa yhteistyötä ja asioihin tarttumista tarvitaan jokaiselta.

Suositeltu

Maapallon pelastaminen vaatii vihreitä tekoja!

🌱 Puhdas ympäristö, vesistöt ja metsät ovat hyvinvointimme perusta – suojellaan niitä.

🌱 Ilmastonmuutoksen hidastaminen tarvitsee kunnianhimoisia tavoitteita ja sinnikkäitä, todellisia tekoja.

🌱 Vihreinä arvoina kohtuullisuus, kestävyys ja ekosysteemin kunnioitus

#vihreäävaloa #ilmastovaalit #ympäristö #pirkanmaa #vihreät #näytäluontosi#jennikiiskinen2019 #eduskuntavaaliehdokas #eduskuntavaalit2019

Suositeltu

Case Orivesi

13.2.2019

Nuorille ja lapsille vahingollisinta on tuomitseva asenneilmapiiri, tuen puute ja suoranainen kiusaaminen. Sateenkaarinuorten kohonnutta itsemurhariskiä selittää se, ettei asiaa ymmärretä tai se tahallaan väärinymmärretään/-selitetään.

Ahtaat sukupuolinormit ja kaikenlaiset tiukat rooliodotukset, ja niiden perusteella tapahtuva syrjintä ovat erittäin haitallisia kaikille. Koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa lähtökohta on tottakai (tai pitäisi ainakin olla paikkakunnasta riippumatta) kaikkien lasten tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Aivan kaikkien. Hyvänä työkaluna tämän konkretisoimiseen on opetussuunnitelman arvopohjan mukaisesti laaditut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.

Tiesittekö muuten, että Lastensuojelun keskusjärjestöllä on eduskuntavaaliehdokkaille tarkoitettu Ääni lapselle – kampanja? 
Tässä on kampanjan teeseistä pari poimintaa: 
”3. Lupaan turvata erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten asemaa
– Huolehdin siitä, että esimerkiksi vammaisten lasten, maahanmuuttajalasten ja sateenkaarinuorten sekä erilaista perheistä ja taustoista tulevien lasten perus- ja ihmisoikeudet sekä lapsen oikeudet toteutuvat —-
– Vastustan vihapuhetta ja torjun kiusaamista, väkivaltaa, syrjintää ja häirintää.”

Katso allekirjoittaneet täältä: https://www.lskl.fi/anna-aani-lapselle-ehdokkaat/

Eilen paljon puhututtanut Case Oriveden valtuustoaloite on melkoisen kurjaa kuraa. Ihmettelen kovasti, miten allekirjoituksia on näinkin monesta eri puolueesta. Ilmeisesti juuri sellaisista, joiden edustajissa on täysin Ääni lapselle- kampanjan vastaista ajattelua

(C) Creative commons
Suositeltu

Jokaiselle lapselle yhdenvertainen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen

12.9.2018

Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on selkeästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen hyödyttäisi erityisesti vähemmän koulutetusta perhetaustasta tulevia lapsia. Subjektiivisen oikeuden rajaus on vaikeuttanut arkea ja valtakunnallisesti pienentänyt lasten varhaiskasvatukseen osallistumista, ja siksi rajaus pitää perua. Ylöjärven vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki keväällä aiheesta valtuustoaloitteen, ja me vihreät olemme yhä asiassa vahvana tukena.

Varhaiskasvatusoikeuden rajausta perustellaan usein erilaisilla myyteillä ja ideologisilla syillä, jolloin tulee vaikutelma, että keskustelijat eivät edes puhu samasta aiheesta. Aiheen ympärille on luotu mielikuva, että rajauksella jotenkin saavuttaisiin parempaa päivähoitoa (ts. että lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen olisi pois varhaiskasvatuksen laadusta), mikä on täysin väärä luulo. Toisaalta mielikuvissa varhaiskasvatusoikeus on näyttäytynyt kotihoito vs. päivähoito –kiistana, jolloin ihmiset pikemminkin puolustelevat omia valintojaan. Monella rajausta puoltavalla tuskin edes on ajantasaista tietoa siitä, mitä varhaiskasvatus todellisuudessa on. Suosittelenkin lämpimästi tutustumaan asiaan.

Päivähoito-oikeus ei tarkoita päivähoitopakkoa, vaan sitä että vanhemmat voisivat itse arvioida oman lapsensa ja perheensä tarpeen varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjänä. Päätösvalta ja vastuu olisi perheillä. On virheellinen mielikuva myös olettaa että päiväkodit ovat täynnä, koska liian monet lapset tuodaan varhaiskasvatuksen piiriin. Ei. Päiväkotimme ovat täynnä sen vuoksi, että meillä asuu paljon lapsia, jolloin voisi olettaa, että lapsiperheiden käyttämiin palveluihinkin haluttaisiin panostaa. Laadukas varhaiskasvatus vaatii riittävästi aikaa ja läsnäoloa. Se tukee lapsen kehitystä ja oppimista leikkien ja pedagogisten monipuolisten toimintojen avulla.

Osallistuminen varhaiskasvatukseen on tärkeää sen vuoksi, että monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että juuri laadukas varhaiskasvatus on lapsen kehityksen kannalta erittäin tuloksellista. Koulujemme hyvät oppimistulokset ovat paljolti mahdollisia hyvän varhaiskasvatusjärjestelmämme ansiosta. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus ei myöskään tuo suuria säästöjä. Rajaus ja tarveperustan arviointi lisäävät hallintoa ja byrokratiaa. Vaarana on, että subjektiivisen oikeuden rajaaminen lisää kustannuksia myöhemmin erityis- ja tukipalvelujen tarpeen kasvun vuoksi. Kuluja syntyy myös syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta.Tosiasiassa ja viimeiseksi asiassa on kuitenkin arvoista, jotka ohjaavat, mihin rahaa käytetään. Ovatko päättäjämme valmiita ja kiinnostuneita satsaamaan hyvällä talouspohjalla olevassa kaupungissa resursseja lapsiin ja nuoriin?

Suositeltu

Jenni Kiiskinen – vihreä nainen Pirkanmaalta

Jenni Kiiskinen on 37-vuotias filosofian maisteri ja kahden alle kouluikäisen lapsen äiti Ylöjärveltä. Työkseen hän opettaa englantia, ranskaa sekä yrittäjyyskasvatusta Ylöjärven lukiossa koulutuskeskus Valossa.

Jenni on koulutuksen asiantuntija ja työssään hän on perehtynyt myös kansainvälisyys- ja yrittäjyyskasvatuksen ja tiimioppimisen mallin kehittämisen saralla. Jenni tekee myös osuuskuntayrittäjänä koulutukseen liittyviä työpaja- ja esitelmäkeikkoja.

Jenni on Ylöjärven kaupunginvaltuuston jäsen, ja oman valtuustoryhmänsä puheenjohtajana päässyt vaikuttamaan kasvavan kaupungin kestävään ja vastuullisen kehittämiseen. Jenni toimii myös Pirkanmaan vihreiden hallituksessa.

Jenni on ahkera vihreä paikallistoimija, joka haluaa vaikuttaa kestävän ja inhimillisen tulevaisuuden tekemiseen. Yhteistyössä Jennin kantavia arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja eri näkökulmia huomioiva dialogi. Jenni on toivottu yhteistyökumppani yhteisten asioiden edistämisessä ja vaikuttaa päätöksiin päättäväisellä, mutta ystävällisellä asenteella kaikissa tilanteissa.

Vihreä politiikka tarkoittaa Jennille ihmisten yhdenvertaisuutta, kohtuutta ja rehtiä vastuuta omista jalan- ja kädenjäljistään, ymmärrystä koko ekosysteemin ainutlaatuisuudesta ja sen vaalimisesta, tietoon ja tutkimukseen nojaavaa päätöksentekoa ja katseen suuntaamista tulevaan enemmän kuin menneeseen.

Vihreä politiikka tarkoittaa Jennille ihmisten yhdenvertaisuutta, kohtuutta ja rehtiä vastuuta omista jalan- ja kädenjäljistään, ymmärrystä koko ekosysteemin ainutlaatuisuudesta ja sen vaalimisesta, tietoon ja tutkimukseen nojaavaa päätöksentekoa ja katseen suuntaamista tulevaan enemmän kuin menneeseen. 

Vaaliteemoistaan Jenni haluaa korostaa laadukasta ja yhdenvertaista koulutusta ja varhaiskasvatusta. Koulutusjärjestelmämme ja sen menestyksen vankka perusta on hyvässä varhaiskasvatuksessa ja kaikki saavuttavassa peruskoulussa. Jenni on ehdolla eduskuntaan, koska hän kantaa erityistä huolta koulutuksen heikennyksistä ja korostaa, että koulutukseen satsaaminen sekä eriarvoistumista ehkäisevä koulutuksen kehittäminen täytyy olla yksi seuraavan hallituksen tärkeimpiä investointikohteita. Koko koulutuspolku varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle ja korkea-asteelle tulee nostaa arvoon myös käytännön politiikassa.

Jennille politiikassa eteenpäin ajavia aiheita on myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen työskentely. Vihreänä feministinä hän ei tule tinkimään yhteiskunnan rakenteiden uudistuksesta kohti kaikkien tasa-arvoa. Mm. Perhevapaamallin uudistaminen ei voi enää odottaa. Jenni haluaakin muistuttaa, että vain syrjinnästä vapaa yhteiskunta hyödyttää kaikkia, ja vain sitä kohti voimme edetä. 

Jennin mukaan on ilmiselvää, että nimenomaan juuri nyt tarvitaan vihreitä tekoja käytännön tasolla niin kunnallisella, maakunnallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Haluaisitko mukaan Jennin eduskuntavaalikampanjan tukiryhmään? Tervetuloa mukaan upeaan tiimiin tekemään voitokasta kampanjaa! Kaikenlainen osaaminen ja apu – pieni ja suuri – on tervetullutta. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä kampanjapäällikköön Kaisaan laittamalla viestiä Jennin sivuille facebook.com/jennikiiskinenvihr

instagram.com/jennikiiskinen_vihr/  https://twitter.com/kiiskisjenni

#jennikiiskinen2019 #vihreäävaloa #eduskuntavaalit2019