Avoimuutta kuluttajalle!

Kuten kirjoitimme puoluekaverin kanssa aiemmin keväällä Ylöjärven Uutisten mielipidekirjoituksessamme ”Vastuullisuusvalintoja”, on selvä, että kuluttajia kiinnostaa vastuullisuus. Jopa 74 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan enemmän vastuullisesti tuotetusta tuotteesta tai palvelusta (Miltton & Cint 2017). Saman tutkimuksen mukaan 61 prosenttia jättäisi ostamatta vastuullisuussyistä. Vastuullisuus ohjaa meidän kulutuskäyttäytymistämme yhä enemmän.

Viime viikolla julkaistiin Eettisen kaupan puolesta -ryhmän selvitys tunnettujen suomalaisten vaatemerkkien vastuullisuudesta ja tässä oli paljon yllättävää ainakin minulle. Asiaan kiinnitetään huomiota, mutta selkeästi ei riittävästi. Selvitystä uutisoitiin laajasti monessa lehdessä ja sosiaalisessa mediassa, mm. Iltalehdessä 19.4.2019.

Kuluttajalla ei ole edelleenkään riittävästi tietoa jo ennen ostotapahtumaa tuotteen ja koko merkin vastuullisuudesta. Selvityksessä huonosti pärjääminen ei tietenkään tarkoita, että merkki olisi epäeettinen tai epäekologinen automaattisesti, vaan että tietoa ei ole avoimesti saatavilla.

Tämä on erikoista. On laadukkaan tuotteen kilpailuvaltti, että sen tuottaminen on kilpailijatuotteeseen verrattuna parempaa ilmastojälkensä, ympäristökuormansa sekä työ- ja ihmisoikeuksien kannalta. Tietoa pitäisi olla saatavilla ja vastuullisuudessa pitäisi kilpailla tosissaan. Ei viherpesumielessä, vaan todennettavilla ja kriiteerit täyttävillä teoilla.

Ei tehdä enempää velkaa lapsillemme – mistä siis leikataan?

Julkaistu 10.10.2018

Hellekesän kuivuus ja monin paikoin uimakelvottomat vesistöt palauttivat ympäristön tilan keskusteluun. On huomattu, kuinka oleellinen rooli ympäristöllä, luonnolla, monimuotoisuudella on meidän hyvinvointiimme. Huoli ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta meidän sekä lastemme elämään kasvaa. On siis aika huolehtia terveydestämme ja tulevaisuudestamme. On aika vaatia toimia. Julkisen talouden kestävyysvaje, valtionvelka – abstraktit, meidän arjellemme kaukaiset asiat, jotka eivät edes monenkaan elämään vaikuta, nostetaan edelleen (kuten aina ennen vaaleja tai talousarviokierroksia tapana on) keskusteluun. Kehysriihet ja budjetit laaditaan lyhytnäköisesti eurovelka edellä. Hoetaan, kuinka lapsille ei saa jättää epämääräistä eurovelkaa, mutta miten heille voidaan jättää näin massiivinen ilmastovelka korkoineen, joka todellistuu meilläkin nopeammin kuin uskommekaan. Ilmastovelka, ilmaston muutoksen torjuntaan tarvittavien toimenpiteiden riittämättömyys onkin sivuutettu. Hiilinielujen merkitystä ei oteta vakavasti, vaan suunnitellaan arvokkaiden metsiemme kippaamista sellukattiloihin tulevien vuosikymmenien aikana. Soita turmellaan turveteollisuuden käyttöön. Lentoliikennettä tuetaan. Vanhoja tapoja ja taustavaikuttajien tarpeita ei onnistuta vieläkään kyseenalaistamaan, niistä pidetään kiinni ilmaston kustannuksella.Ilmastonmuutoksen torjuntatyö vanhojen ja suurimpien poliittisten puolueiden suunnalta ei siis vaikuta olevan tarpeeksi tarmokasta ja vakavaa. Tavoitteiden pitäisi olla kunnianhimoiset ja toimet tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi asettaa realistisesti niin, että tavoitteet saavutetaan. Pitäisi olla selkeä, tietoon pohjautuva tiekartta ja tahtoa sen toimeenpanemiseen. Vapaaehtoiset tankkausmaksut tai pelkkä kuluttajakäyttäytymisen muutos eivät asiaa ratkaise. Jopa markkinatkin pyytävät ilmastoregulaatiota päättäjiltämme. Saavutetuista eduista voidaan tinkiä ja eri poliittisten ryhmien pitäisikin esittää uudenlaisia leikkauslistoja. Miten leikataan päästöjä? Miten leikataan vanhoja rakenteita ja tehdään tilaa uusille?On nurinkurista, että valtionjohto puhuu ilmastosta saamatta aikaan edes massiivisten fossiilisten polttoaineiden tukien karsimista. Voidaanko edes nämä lopettaa? Kun oikeastaan meillä olisi jo pikemminkin kiire tehdä ekologisia investointeja joilla rakennetaan fossiilivapaata yhteiskuntaa. Ilmastoinvestoinnit ovat tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä turvallisuus- ja terveysinvestointeja. Niitä ei voida venyttää sillä aika loppuu käytännössä kesken. Ilmastonmuutos tulisi nostaa aidosti budjetteihin ja toimenpideohjelmiin kaikilla hallinnon aloilla ja kaikilla päätöksenteon tasoilla. Meidän aikuisten velvollisuus on tehdä yhteistyössä kunnista, maakunnista ja koko maasta hiilineutraali; ekologisesti kestävä hyvinvointiyhteiskunta.


Lukusuositukset: http://bios.fi/uutiskirje-09-2018/ (uutiskirje) http://bios.fi/suomen-ilmastopolitiikka-kriisissa/ (Suomen ilmastopolitiikka kriisissä)