Myös europarlamenttivaalit ovat keinoni vaikuttaa

Suomalaisten EU-myönteisyys on huipussaan, uutisoi YLE joitakin päiviä sitten.

Hyvä uutinen! Varsinkin nuoret suhtautuvat myönteisesti Euroopan unioniin. Valitettavaa toisaalta on polarisaation nousu tässäkin asiassa.

Tein itse Iltasanomien vaalikoneen jo jonkin aika sitten ja nyt tein Ylen koneen. Päätin suhtautua tähän vaalikoneeseen hyvin intuitiivisesti ja arvojeni mukaisesti. Ei liene yllätys, että vaalikoneen ehdotuksen ovat lähinnä vihreitä (nuoria) ehdokkaita, feministisen puolueen ehdokas sekä sdp:n ehdokas. Aion toki pohtia äänestysvalintaani huolella, ja vielä en osaa varmaksi sanoa kuka vihreän listan ehdokkaista saa minun ääneni.

Vaalikoneilla on kuitenkin melko tärkeä rooli äänestyspäätöstä miettiessäni. Teen niitä vielä lisää. Tutustun aiheisiin ja vastauksiin vielä huolellisemmin. Äänestän jälleen luultavasti ennakkoon.

***

YLEn vaalikoneen kysymyksistä nousee kolme minulle tärkeintä euroteemaa.

Ilmasto, yhteinen suunta ja ihmisten Eurooppa.

Mitä näillä tarkoitan?

  1. Ilmastonmuutostoimet ovat kaikkea. Ne ovat globaaleja, kansainvälisiä, kansallisia, kunnallisia ja jokaisen kuluttajan henkilökohtaisia. Tarvitaan vahvaa yhteistä suuntaa, yhteisiä tavoitteita ja yhteinen tulkinta toimista, joilla nämä saavutetaan. Eurooppa voi yhdessä näyttää suuntaa mm. fossiilisen kuluttamisen rajoittamisessa ja haitallisesta kertakäyttökuluttamisesta pois siirtymisessä kohti kestävää ja reilua kasvua.

2. Yhteinen suunta tarkoittaa minulle myös eurooppalaisten perusarvojen kuten demokratian, vapauden  ja rauhan sekä ihmisoikeuksien puolustamista. Mielestäni olisi nyt tarpeen uusi hehkutus yhteisen Euroopan puolesta (kuten parikymmentä vuotta sitten) – olemme kai jo liian tottuneita ja pidämme kaikkea hyvää EU:n mukanaan tuomaa vakautta itsestäänselvyytenä.

Ei EU:ssa eikä Europarlamenttivaaleissa ole kyse maahanmuutosta – oikeasti. Kyse on enemmänkin hajaannusta haluavien voimien noususta – nationalismista, tasa-arvon rajoittamisesta ja autoritäärisyyden ihannoinnista. En halua Eurooppaa, jossa nämä uhat nousevat yhtään enempää. Sellainen Eurooppa ei anna ihmisille, se ottaa pois ja sulkee mahdollisuuksia.

3. Sen sijaan haluan Euroopan, jossa arvostetaan vapautta, yhteistyötä ja vakautta.

Vapaa liikkuvuus ja rauhan ja vakauden edistäminen ovat unionin ydinajatuksena.

Toivon kovasti, että tulevaisuudessakin EU tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi opiskella eri maissa, hyväksilukea, työskennellä, matkustaa, yrittää.

EU:n pitää puolustaa aina kansanvaltaa, kansalaisten hyvinvointia yhdenvertaisesti ja tutkittuun tietoon nojaavalla päätöksenteolla.

Demokratiaa vaalimalla, valitsemalla oikeanlaisen meppiehdokkaan, äänestämällä, minä aion tehdä ainakin omalta osaltani sen mitä pystyn näille edellä mainituille asioille.

Millä rahalla pyrin eduskuntaan

Tein 1.4. vaalirahoitukseni ennakkoilmoituksen. Siihen voi tutustua täältä.

Luvut ovat vielä arvioita, sillä paljon laskuja on vielä tätä kirjoittaessani saapumatta. Pääpiirteet ovat kuitenkin selvillä.

Kuten ilmoituksestani näkyy minulla ei ole ollut käyttää saman verran rahaa kuin keskimääräisesti läpimenneet ehdokkaat käyttävät.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskimääräinen vaalibudjetti oli 11 500 euroa, mutta läpimenneillä se oli keskimäärin yli 38 000 e.

Minun budjettini on noin 4 500 euroa. Siitä yksityisten tukijoiden lahjoituksia on n. 330 euroa ja varainhankintaa esim. osallistumislippuja myymällä omiin tapahtumiini sekä pienimuotoista varainhankintaa noin 200 euroa (olemme mm. pitäneet kirppistä, järjestäneet isänpäiväbrunssin ja yhden seminaarin).

Olen jokaisesta lahjoitetusta eurosta todella kiitollinen niille yksityishenkilöille, jotka ovat halunneet tukea minua. Olen myös saanut sykähdyttäviä viestejä lahjoitusten mukana. Ne merkitsevät oikeastaan enemmän kuin eurot (joskin eurot tai niiden vähäisyys suunnitelmiin nähden ovat saaneet minut välillä huolestuneeksi).

Ylöjärven vihreiden kunnallisjärjestön antama lahjoitus kampanjalleni on 3 000 e.

Ylöjärven vihreiden tulot muodostuvat toimielimien edustajien kokouspalkastaan maksamista puolueveroista sekä osuus jäsenmaksuista. Mikään muu taho ei anna rahaa Ylöjärven vihreille. Kunnallisjärjestö on riippumaton toimija.

Tämä lahjoitus on suuri tuki ja apu. Minun kampanjani on samalla Ylöjärven vihreiden kampanja. Enemmän kuin raha, merkitsee kuitenkin paikallisilta vihreiltä saamani tuki tekojen tasolla. Timanttinen ydinporukka, joka ei säästele vihreän sanoman eteenpäin viemisessä.

Tampereen seudun vihreät naiset, Tasvina puolestaan tukee minua 40 eurolla lehtimainoksen kuluissa.

Olen erittäin sitoutunut vihreään politiikkaan ja toimin aktiivisesta kotikaupungissa ja Pirkanmaalla vihreiden hyväksi, mutta kampanjointiin minulla ei ole varaa sijoittaa omaa rahaa tämän enempää, omaa rahaa kuluu noin 1 000 euroa. Toki myös aikaresurssit ovat niukat ruuhkavuosielämän keskellä.

Lapsiperheen arjen pitää hoitua, pitää hoitaa asuntolaina ja laskut. Politiikassa aktiivisesti vain pari vuotta mukana olleena, ja eduskuntavaaliehdokkuuteen hieman yllättäen hakeutuneena en ole tällaiseen tarkoitukseen myöskään voinut säästää etukäteen. En myöskään periaatteellisista syistä ota pankkilainaa. Suurituloinen voi toki ottaa lainan pienemmällä riskillä kuin vaikka pienituloinen kampanjoija. Tämä asettaa ehdokkaat eriarvoiseen asemaan heti lähtöviivalla.

Hyvin suuri periaatteellinen asia minulle on pitäytyä erossa muunlaisesta vaalirahasta. En ole enkä myöskään tule pyytämään (enkä vastaanottamaan) tukea miltään yritykseltä, etujärjestöltä tai muultakaan vaikuttajataholta. Poliitikkona haluan säilyttää riippumattomuuteni. Tämä on todella tärkeää minulle.

Vähäisestä korruptiosta maineikas Suomi hieman tahraantuu kun tarkastellaan, miten ja ketkä pääsevät kansaa yleensä edustamaan. Koska ehdokkaan valintaan vaikuttaa suuresti kampanjabudjetti, antaa se tilaa lobbaamiselle ja korruptiolle. Saatu vaalirahoitus on harvoin pyyteetöntä. Tukijajärjestöllä on agenda, jota ehdokkaan tulee edistää. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

”Jos demokraattiset vaalit voitetaan rahalla, on syytä kysyä kuinka demokraattiset ne vaalit oikeastaan ovat. Ei ole nimittäin aivan sama, paljonko yksi ääni maksaa, sillä kansalaiset eivät ole taloudellisesti samalla viivalla.” Taneli Hämäläinen

Muistissa on yhä 2008 alkaneet vaalirahakohut sekä ehdotus kampanjabudjetin katosta. Avoimuus on lisääntynyt, mutta ennakkoäänestyksen alettua 3.4. on hämmästyttävän harva ehdokas tehnyt ennakkoilmoitusta vaalirahastaan, joka olisi äänestäjälle mielestäni todella tärkeä tieto.

Mielestäni on siis aivan ok käyttää vaaleihin rahaa. On kuitenkin ikävää, että kansaa edustaa yksinomaan joukko suurituloisia.

On vaarallista ja demokratialle haitaksi, jos kynnys politiikkaan ja ehdokkaaksi ryhtymiseksi on taloudellisista syistä liian korkea esimerkiksi nuorille. Tai se, että budjeteissa näkyy politiikan sukupuolittuminen. ”Vertailtaessa naisten ja miesten henkilökohtaisia vaalibudjetteja ja heidän saamaansa tukea, on selvää, että miesehdokkaat saavat enemmän vaalirahaa kuin naisehdokkaat. Miesehdokkaiden vaalirahapussi oli viime vaaleissa keskimäärin viidenneksen paksumpi kuin naisilla.”(https://yle.fi/uutiset/3-10550890)

”Kukaan ei voi ostaa paikkaa eduskunnassa, mutta läpimenoon vaaditaan yleensä keskimääräistä selvästi suurempi budjetti.

– Rahan vaikutuksen voi huomata jo istuvaa eduskuntaa katsomalla. Sinne nousee selvästi keskituloista varakkaampaa väkeä.”

Erkka Railo

Minulla on ollut alusta asti timanttinen kampanja. Tässä on niin paljon lämpöä, välittämistä ja hyvää henkeä, että alusta asti täysin voittajaolo. Huippuväkeä mukana täydellä sydämellä. Olemme kiertäneet Pirkanmaalla ja järjestäneet hienoja tapahtumia. Nyt on loppukirin paikka ja yhä kampanja jaksaa.

Hyvää loppukiriä kaikille!

Lähteet:

Yle: Kilpajuoksu Arkadianmäelle maksaa monille eduskuntavaaliehdokkaille kymmeniä tuhansia euroja – ”Vaimo kysyi, enkö vaihtaisi mieluummin autoa”  (15.12.2018)

City: VAALIRAHAILMOITUS: LIIAN KÖYHÄ KANSANEDUSTAJAKSI – Taneli Hämäläinen (14.4.2015)

YLE: ”MOT selvitti piiloon jäävää vaalitukea: Etujärjestöiltä yli 100 000 euroa kolmen suurimman puolueen kärkipoliitikoille, osa ay-järjestöistä maksaa palkkaa vaalityöstä”

UutisOivan vaaligallup, osa 1

Vastaukseni UutisOiva-lehden vaaligallupiin:

1. Millainen kokemus sinulla on politiikasta?

2. Mitä asioita arvostat eniten suomalaisessa yhteiskunnassa?

3. Mitä asioita haluaisit tulevalla vaalikaudella viedä eteenpäin?

1.      Toimin Ylöjärven kaupunginvaltuutettuna ja vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Minulla on kokemusta myös poliittisesta järjestötoiminnasta. Politiikka on minulle keino rakentaa parempaa maailmaa demokraattisesti ja moniäänisesti. Kaikki eivät ole kaikesta samaa mieltä, ja silti tehdään yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Pitää sanoa mielipiteensä ja puolustaa sitä sekä kuunnella aidosti muita.

2.      Suomalaisen yhteiskunnan suurin vahvuus on tasa-arvon ja osaamisen huikea kasvutarina itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Yhteiskuntamme perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen. Meillä on läheinen luontosuhde ja halu auttaa heikompaa.

3.    Minulle tärkeimmät asiat, joihin politiikalla voi vaikuttaa ja joihin myös pitäisi vaikuttaa on eriarvoistumisen pysäyttäminen ja vähentäminen. 
Tähän esimerkkinä on kaikkein pienituloisimpien tukeminen, sosiaaliturvauudistus vihreiden mallin mukaisesti perustulon suuntaan: yhden luukun periaate ja kannustava eikä kyykyttävä yhteiskunnan tuki. Sukupuolten tasa-arvoa edistävät uudistukset (mm. perhevapaauudistus) pitää myös viedä eteenpäin. Erityisen tärkeää on lasten ja nuorten yhdenvertaisuus, samanlaiset mahdollisuudet kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja kukoistaa. Koulutus on tässä aivan avainasemassa. Tämä taas vaatii varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ja osaamiseen satsaamista. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja sellaiset päätökset, joilla edetään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, jotta maapallolla olisi hyvät edellytykset elää myös tulevaisuudessa. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vesistöjen suojelu ovat myös minulle tärkeitä teemoja.

Maksuton ehkäisy nuorille

Maksuton ehkäisy nuorille aloitteemme on saanut hyvän vastaanoton. Tämän vuoden talousarviossa varataan 20 000 e kokeiluun. Toivotaan, että asia laajenee jatkossa.

”Ilmaisella ehkäisyllä torjutaan pääasiassa kahta eri asiaa: raskaudenkeskeytyksiä ja sukupuolitauteja.

– Niissä kaupungeissa, joissa ilmainen ehkäisy jo on – esimerkiksi Vantaalla ja Raumalla – on osoitettu, että maksuton ehkäisy lisää ehkäisyn käyttöä. Sukupuolitautien määrä on laskenut ja raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet, kertoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jenni Kiiskinen.”

Linkki Ylöjärven uutisten juttuun.

Yritykset edistämään ympäristön suojelua

Tiesitkö että jo nyt, mutta varsinkin aivan lähitulevaisuudessa yritykset kilpailevat asiakkaidensa suosiosta entistä enemmän sillä, että kuka osaa ja kykenee ottamaan toimintansa ympäristönäkökulmat parhaiten huomioon. Suomalaiseen tapaan yritykset kyllä noudattavat voimassaolevaa ympäristölainsäädäntöä asiallisesti. Jotkut edistyneet yritykset ovat ottaneet ympäristönäkökulmien huomioimiseen avuksi ja viitekehykseksi kansainvälisiä standardeja. Lainsäädännön noudattaminen antaa siis toiminnalle perustason. Parhaille se ei riitä. Parhailta yrityksiltä vaaditaan enemmän ja he vaativat itseltään enemmän. Perustason vaatimukset täyttävä on perustason toimija. Yritysten on paikallaan miettiä omaa toimintaansa ympäristökysymyksissä ja varsinkin siitä näkökulmasta, että miten ne edistävät liiketoiminnan kehittymistä.

Liiketoiminnan kehittäminen on sopusoinnussa ympäristön huomioimisen kehittämisen kanssa. Tämän väitteen tueksi on muutamia ajureita. Eräs voimakas ajuri on, että asiakkaat vaativat yritykseltä vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Erityisesti viimevuonna julkaistut uudet ennusteet maapallon ilmaston lämpenemisen tilasta ja tulevaisuuden skenarioista on lisännyt ostajien aktiivisuutta painottaa hankinnoissa ympäristönäkökulmia.

Kun katsoo jopa kouluikäisten ilmastoaktivismia mielenosoituksineen, voidaan todeta ettei kehitys tässä asiassa ei ole vähenevä. Panostus ympäristönäkökulmien huomioimiseen voi toki lähteä myös siitä, että se on suoraan yrityksen arvojen mukaista. Panostetaan jo enne asiakkaan vaatimusta. Siitä voi olla yrityksen toiminnalle monia hyviä seurauksia. Kilpailijat jäävät arvo- ja imagolähtökuoppaan ja asiakkaat suosivat. Tämän lisäksi työnantajamielikuva on huipputasolla ja yritys rekrytoi alan parhaat osaajat.

Viherpesua pitää kuitenkin välttää. Ympäristömyönteiseksi ja -ystävälliseksi yritykseksi ei tulla yhdessä yössä tai sillä, että julistetaan asia. Matka on pitkä ja yleensä se vaati toimintakulttuurin muutosta. Se vaatii aina johdon voimakasta sitoutumista. Ne yritykset jotka ovat ajoissa liikkeellä saavuttavat etumatkan jota ei niin vaan kurota enää umpeen. Edelläkävijät saavuttavat parhaat markkina-asemat.

Ruoka on ilmastokysymys

Ruuan ilmastovaikutukset on jostakin syystä itselleni hieman kuumottava aihe kirjoittaa. Haluan puhua aiheesta, mutta tehdä sen positiivisesti sekä yksilönvapautta ja moninaisuutta kunnioittaen. Ruoka on hyvin henkilökohtainen ja intohimoja herättävä keskusteluaihe, enkä tietenkään halua loukata ketään tai moralisoida. Aihe sytyttää.

Ilmastosta puhuttaessa pitää puhua myös ruuasta: mitä tuotetaan ja mitä kannattaa tuottaa kokonaisuutta ajatellen. Mitä kulutetaan ja miten kulutuskäyttäytymistä pitäisi muuttaa. On kiistatonta, että se millaisia määriä eläinkunnan tuotteita syömme Suomessa ja muualla länsimaissa, ei ole missään määrin tolkullista. Ruokavaliomme hintana on mm. globaalisti järjettömät metaanipäästöt; jokien, järvien ja valtamerten dead zonet; ilmaston lämpenemisen kiihtyminen (metsien raivaaminen pelloiksi); ruokaresurssien karmaisevan epätasainen ja epäeettinen jakautuminen; julmuus luontokappaleita kohtaan, jne. jne.

Lihalla mässäämisen pitää rauhoittua, ja mitä suuremmissa määrin tämän vesi-intensiivisen ja hiilijäljeltään ison ruoka-aineen arkibulkkimaine lautasella, sen kuluttaminen sen kummennin tiedostamatta tai jopa sen roskiin kaapiminen pitää lopettaa. Vaikka suomalaisten lihankulutus puolitettaisiin, olisi se 1970-luvun tasolla ja tämäkään ei ehkä riitä. Linkin artikkelissa kulutuksen leikkaaminen olisi vieläkin radikaalimpaa. Itse soisin, että yhteiskunnan porkkanoilla (pun intended) kannustettaisiin uudenlaisia ajatus- ja toimintamalleja ruuan kulutuksessa, alkutuotannossa sekä teollisuudessa. Pelloilla pitäisi kasvattaa lihakarjan rehukasvien sijaan kasviksia ja viljoja ihmisravinnoksi. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden pitäisi olla arvostettua juhlaruokaa.

Jo kouluissa pitäisi kasvattaa paremmin lähiruoka- ja satokausiajatteluun tulevaisuuden kansalaistaitona. Myös verotuksen ja lainsäädännön keinoin pitäisi ohjata tuotantoa ja kulutusta ekologisesti ja eettisesti kestävään suuntaan. Kuluttajan vastuulle jäisi vaatia ostokäyttäytymisellään kasvisruokaa, vegaanista ravintoa lähiravintolossa ja lounaspaikassa sekä enemmän laadukkaita ja lähellä tuotettuja kasviperäisiä tuotteita kaupan hyllyille. Viikossa on seitsemän päivää. Kasvisruokapäivä kerran viikossa ei enää riitä.

Maapallon pelastaminen vaatii vihreitä tekoja!

🌱 Puhdas ympäristö, vesistöt ja metsät ovat hyvinvointimme perusta – suojellaan niitä.

🌱 Ilmastonmuutoksen hidastaminen tarvitsee kunnianhimoisia tavoitteita ja sinnikkäitä, todellisia tekoja.

🌱 Vihreinä arvoina kohtuullisuus, kestävyys ja ekosysteemin kunnioitus

#vihreäävaloa #ilmastovaalit #ympäristö #pirkanmaa #vihreät #näytäluontosi#jennikiiskinen2019 #eduskuntavaaliehdokas #eduskuntavaalit2019