Valtuustoaloite anonyymiin rekrytointiin siirtymisestä

Nimetön eli anonyymi rekrytointi tarkoittaa työntekijän työhönotto, jossa työhakemuksista poistetaan näkyvistä hakijan tunnistetiedot, kuten nimi, ikä, sukupuoli, äidinkieli ja kuva. Menetelmän tarkoituksena on perustaa haastattelukutsupäätökset puhtaasti hakijan osaamiseen ja kyvykkyyteen ilman, että ennakkokäsitykset demografisista tiedoista vaikuttavat rekrytoijan mielikuvaan hakijasta.

Anonyymi rekrytointi yleistyy Suomessa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Anonyymin rekrytoinnin kokeiluja on ollut ainakin Espoon, Helsingin, Vaasan ja Vantaan kaupungeissa. Näiden nimettömästä rekrytoinnista saatujen kokemusten mukaan identifioivia tekijöitä kuten hakijan nimeä, ikää, sukupuolta ja muuta sellaista ei tarvitse tietää, kun valitaan ihmisiä työhaastatteluun.

Anonyymillä rekrytointiprosessilla on useita selkeitä ja painavia etuja:

  1. Tasa-arvon sekä rekrytoinnin läpinäkyvyyden lisääminen ja syrjinnän vähentäminen. Työmarkkinoilla on edelleen merkittävän paljon erilaisiin tekijöihin liittyvää syrjintää. Lisäksi nimettömällä rekrytoinnilla voidaan välttää tilanteita, joissa saattaa herätä epäilyksiä tiettyjen hakijoiden suosimisesta viran- tai tehtävänhakuprosessissa etenkin sellaisten työpaikkojen täyttämisessä, joiden päätökset tehdään viranomaispäätöksinä.
  1. Vastuullisuuden konkretisointi. Anonyymi rekrytointi on tehokas tapa lisätä tasa-arvoa, kuntalaisten luottamusta kunnan toimintaan ja vähentää kokemuksia syrjinnästä.
  1. Passiivisten työnhakijoiden aktivointi. Monet jo työsuhteessa olevat eivät halua nykyisen työnantajansa tietävän työpaikan vaihtoaikeistaan. Anonyymin rekrytoinnin avulla saadaan houkuteltua myös näitä passiivisia työnhakijoita.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Ylöjärven kaupunki siirtyy käyttämään anonyymia rekrytointiprosessia kunnan virka- ja työsuhteita täytettäessä.

Ylöjärvellä 7.6.2021

Lähisuhdeväkivallan vastainen työ vaatii vankat rakenteet

Mielipidekirjoitus YU 19.5.2021

Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille ja naisiin kohdistuvat väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Jotta voisimme täyttää kansainvälisten sopimusten asettamat velvoitteet, meidän on parannettava väkivallan vastaista työtä kunnissa, sillä sote-uudistuksen jälkeenkin kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen jää kuntien tehtäväksi.    

Lähisuhdevakivallan ehkäisy on kuntien ja alueiden velvoite, mutta liian usein siihen tarvittavat rakenteet ovat heikot tai ne puuttuvat kokonaan. Ylöjärvellä toimii poikkihallinnollinen väkivaltatyöryhmä, ja vastuullisia rakenteita on olemassa, mutta kehitettävää ennaltaehkäisyssä, palveluketjuissa, resurssoinnissa ja tukiprosesseihin pääsemisessä esteettä on yhä.   

Vihreät Naiset vaatii, että lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rakenteista säädetäänkin lailla. Lähisuhdeväkivaltalaki velvoittaisi kunnat ja maakunnat varmistamaan, että kaikkialla Suomessa apua saisi yhdenvertaisesti. Toimivat rakenteet edistäisivät väkivaltatyöntekijöiden jaksamista ja auttaisivat tukipalvelujen kehittämisessä. Lain myötä voitaisiin myös parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja esimerkiksi polisiin osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat antaneet kunnille jo 13 vuotta sitten valtakunnalliset suositukset lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöstä. Suositusten mukaan lähisuhdeväkivallan ehkäisy pitäisi sisällyttää kuntien ja maakuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelmiin. Suositukset sisältävät toimintamallin, joka sisältää mm. matalan kynnyksen palveluita, akuuttipalveluita, pitkäaikaista tukea ja terapiaa sekä selkeän palvelupolun kaikille väkivallan osapuolille.  

Pelkkä suositus lähisuhdeväkivallan rakenteista ei selvästi riitä, sillä sellainen meillä on ollut jo yli vuosikymmenen. Siksi tarvitsemme lain ja määrätietoista päätöksentekoa purkamaan tätä ihmisoikeusongelmaa, joka koskettaa erityisesti naisia.

Lähisuhdeväkivallan aikuisista uhreista suurin osa n. 76 % on naisia ja lähisuhdeväkivaltarikosten tekijöistä n. 78% on miehiä. Lähisuhdeväkivalta on siis erittäin sukupuolittunutta. Se voi fyysisen väkivallan lisäksi olla myös henkistä tai taloudellista, ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle. Väkivalta jää yhä valitettavan usein piiloon ja osalliset ilman tukea ja apua.  

Meidän täytyykin edelleen tehdä joka päivä töitä sen eteen, että tasa-arvo ja niin nuorten kuin ikääntyneidenkin naisten oikeudet otetaan vakavasti ja niitä edistetään järjestelmällisesti. Äänestämällä kuntavaaleissa voit vaikuttaa siihen, miten naisten oikeuksia edistetään myös Ylöjärvellä.  

Jenni Kiiskinen  

Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr)  

Emma Kari 

Kansanedustaja (vihr), Vihreät Naiset ry. puheenjohtaja

Määräaikainen opettaja on eriarvoisessa asemassa

Mielipidekirjoitukseni Ylöjärven uutisissa 11.5.2021

Ylöjärven kaupunkistrategiassa määritellään kaupungin toimintaa luotsaaviksi arvoiksi kehitysrohkeus, turvallisuus, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Arvot haastavat suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa huomioimalla juuri nämä asiat erityisen ohjaavina. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus silti jää sanahelinäksi, jollei toiminnassa ponnistella sitä kohti aidosti. Lainsäädännön ja virkaehtosopimusten minimivaatimusten noudattamisella ei kuitata strategian arvona olevaa oikeudenmukaisuutta toteutuneeksi.

Erityisen oikeudenmukainen kaupunki ei voi säästää palkkaamalla sijaisia vain opetuskuukausien ajaksi. Tämä on toki laillista ja maan tapa, mutta ei kovin eettistä eikä yhdenvertaista kohtelua. Kaupungilla on muutamia kymmeniä määräaikaisessa työsuhteessa olevia tai sivutoimisia tuntiopettajia sekä erilaisten syiden vuoksi viranhaltijaa sijaistavia opettajia. Nämä opettajat ovat eriarvoisessa asemassa kollegoidensa kanssa. He tekevät saman määrän työtä lukuvuoden aikana, kuin vakituisessa työsuhteessa olevat opettajakollegat, mutta heidän työsuhteensa päättyy kesäloman ajaksi, jolloin lukuvuoden aikana jo ansaittu palkka jää saamatta. Joidenkin työsuhde katkeaa tökerösti jopa kevätjuhlaa edeltävänä päivänä. Työsuhde solmitaan uudestaan taas syyslukukauden alkaessa. Äitiyslomasijaisellekaan ei makseta kesäajan palkkaa, edes silloin kun sijaistettava opettaja olisikin äitiysvapaalla.

Opettajien palkkauksessa on mielenkiintoinen ja mielikuviakin vääristävä seikka. Opettaja tekee opetustyötä noin yhdeksän kuukautta vuodessa, sillä kesällä oppilaat lomailevat. Opettajan vuosipalkka määräytyy tämän opetusajan opetusvelvollisuuksien mukaisesti. Vielä 1950-luvulla palkkaa maksettiinkin vain yhdeksän kuukautta, jolloin kesäkuukausina ei ollut palkanmaksupäiviä. Järjestelmää kuitenkin sittemmin muutettiin ja tämä yhdeksän kuukauden palkka hajautettiin ja tasattiin 12 kuukaudelle. Juuri tästä syystä on epäoikeudenmukaista, että määräaikainen tuntiopettaja joutuu kesän ajaksi työttömäksi. Lukuvuoden työt on jo tehty, mutta palkkaa ei saa. On myös tilanteita, joissa määräaikainen työsuhde alkaa vasta koulunaloituspäivänä. Työ alkaa samaan aikaan kun oppilaat astuvat luokkaan ilman ennakkoon perehtymistä tai perehdyttämistä. Samanlainen tilanne ei ole esimerkiksi kaupunkiin palkatulla hoitoalan henkilöstöllä, jonka työnalkuun onneksi kuuluu palkallinen perehdytys työskentelytiloihin, välineisiin yms.

Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja, omaa ammattitaitoaan reflektoivia ja kehittäviä. Alalle hakeutuu jo lähtökohtaisesti vastuuntuntoisia ja motivoituneita puurtajia. Opetusala on pitkään ollut yksi nuorten suosikkialoista, mutta pian myös pätevien opettajien houkuttelemiseksi Ylöjärvelle voimme olla pulmallisessa tilanteessa. Saammeko tulevaisuudessa rekrytoitua hyviä tyyppejä Ylöjärvelle? Millainen kokemus Ylöjärvestä työnantajana on jo syntynyt, ja miten tätä kokemusta kerrotaan eteenpäin? Miten pidämme opettajat Ylöjärven palveluksessa ja kehitysrohkeina hyvinvoinnin edistäjinä?

Reilu vuosi sitten etäopetusloikka tehtiin kirjaimellisesti yhden yön aikana. Keväällä palattiin lähiopetukseen. Kuluvana lukuvuotenakin pandemian aiheuttama epävarmuus, mahdolliset karanteenit, monenlaiset poikkeusjärjestelyt ja etäopetuksen aikana syntyneiden vajeiden paikkaaminen ovat kuormittaneet myös opetushenkilöstöä. Ylöjärvenkin toteuttama käytäntö määräaikaisten opettajien eriarvoisesta asemasta on vielä lisännyt tätä kuormitusta ja harmitusta. Reilummat työnantajat kiinnostavat. Valtakunnallisesti määräaikaisten kohtaama eriarvoisuus on nostettu esille, ja on toivoa, että myös ammattiyhdistysliike parantaa erilaisissa työsuhteissa olevan opetushenkilöstön edunvalvontaa ja edistää yhä enemmän tasa-arvoa. Työaikalainsäädäntötyössä ja virkaehtosopimusneuvotteluissa pätkä- ja silpputyöntekijöiden lisääntyminen pitää huomioida nykyistä paremmin ja huolehtia yhdenvertaisuudesta. Paikallisesti asia voidaan kuitenkin ratkaista jo nyt, jos vain päätämme toimia toisin.

Kuva: Kaisa-Tuulia Tuomi

Kulttuuriin panostava Ylöjärvi on vihreä!

Kuntavaalipostaus 10.5.2021

Kulttuurilla on hyvinvointia, sivistystä, tasa-arvoa ja uutta ajattelua luova voima. Kulttuurilla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja luovuudelle sekä kuntien elinvoimalle.

Kunnissa tuetaan kulttuuria monella tavalla, kuten varmistamalla kulttuuriin liittyvien isojen ja pitkän aikavälin investointien eteneminen – unohtamatta kuitenkaan pienempiä ja lyhyen aikavälin investointeja ja toiminnan tukea kulttuuria ja kulttuuriperintöä edistäville vapaaehtoisjärjestöille ja yhteisöille.

Kulttuuria tuetaan myös huolehtimalla pää- ja lähikirjastojen toiminnan resursseista. Vahvistamalla kaikenlaisen kulttuurin saatavuutta eri ikäisille kuntalaisille pienistä isoihin.

Tuetaan Ylöjärven kulttuuritapahtumia, kehitetään esimerkiksi museotoimintaa ja näyttely- ja bänditiloja, ottaa käyttöön taiteen prosenttiperiaate…

Kuntavaalit 2021

Vihreät kuntavaaliehdokkaat Ylöjärvellä:

Samuli Björkling, Erja Hakala, Timo Halttula, Satu Honkanen, Soili Husso, Niina Immonen, Jenni Kiiskinen, Päivi Kuusinen, Kai Kvick, Jussi Kytömäki, Outi Kytömäki, Tiia Lipsonen, Sari Listenmaa, Karoliina Löytty, Terhi Päivärinta, Kirsi Salojärvi, Enni Seuri, Matleena Takala, Kirsti Toiva, Timo Toivonen, Jenni Veijonen, Arne Verhaegen, Anna-Maija Vilkko, Emmi Vuojolainen ja Merja Vuorela.

Vaalipäivä on 13.6.2021 ja ennakkoäänestys kotimaassa 26.5. – 8.6.2021

💚Huomenna Ylöjärvi on vihreä!💚

Huomenna Ylöjärvi on…

Halutuin kotipaikka ihmisille, yhteisöille ja yrityksille.

… ilmastoviisas ja luontoarvoja suojeleva.

…osaamista ja oppimista arvostava.

…terveyttä ja hyvinvointia vaaliva.

Huomenna Ylöjärvi on vihreä!