Ykkösketjuun

Suomen tulee olla vastuullisuusjohtaja. Ihmisoikeudet, reiluus ja kestävyys ympäristön rinnalla nostettava keskiöön – sitä myös kuluttajat haluavat ja arvostavat. Yritysvastuulaki tarjoaa keinot vaatia vieläkin reilumpaa yritystoimintaa.

https://ykkosketjuun.fi/ehdokkaille/532/

#jennikiiskinen2019 #eduskuntavaalit #ehdokas# vastuullisuus

Ihmisen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa!

Julkaistu Ylöjärven Uutisissa 27.3.2019

Ihmisen identiteetin hyväksyminen tai sen määrittely ei tule olla viranomaisten, poliitikkojen tai esimerkiksi kirkon tehtävä. Nuorille ja lapsille vahingollisinta on tuomitseva asenneilmapiiri, tuen puute ja suoranainen kiusaaminen. Sateenkaarinuorilla on moninkertainen itsemurhariski ja sitä selittää se, ettei nuori saa hyväksyntää, hänen asiaansa ei ymmärretä tai se tahallaan väärinymmärretään/-selitetään.

Suomen ihmisoikeushäpeäpilkku eli translaki on korjattava ihmisoikeuksia kunnioittavaksi; kunnioittamaan jokaisen ihmisen oikeutta päättää omasta sukupuolestaan ja kehostaan. On väärin, että edelleen maassamme pakotetaan kaksijakoiseen sukupuolistereotypiaan ja vaaditaan pakkosterilisointia niiltä, jotka haluavat korjata sukupuolensa.

Nykyään laki vie määräysvallan ihmiseltä itseltään ja siirtää sukupuolen määrittelyn muille tahoille. Jokaiselle ihmiselle kuuluva sukupuolen itsemääräämisoikeus pitää sen sijaan olla lähtökohta ja perusta uudessa translaissa. Juridinen sukupuoli pitää tulevaisuudessa olla ihmisen oma ilmoitusasia ja jokaiselle on taattava tarvitsemansa tuki ja hoito – ei kaksijakoisten sukupuolistereotypioiden perusteella vaan ihmisen omista tarpeista lähtien. Lisäksi translain pitää mahdollistaa juridiseksi sukupuoleksi kolmas vaihtoehto.

On totta, että kaikki poliittiset puolueet eivät kannata sitä, että translaki tulisi korjata välittömästi ja pakkosterilisointi pitäisi lopettaa ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta loukkaavana. Onneksi monet ovat. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kaikkien yhdenvertaisuus ovat jakamattomia. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihmisoikeuksia ei voi kannattaa vain osittain tai joillekin ihmisille – ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Ahtaat sukupuolinormit ja kaikenlaiset tiukat rooliodotukset, ja niiden perusteella tapahtuva syrjintä ovat erittäin haitallisia kaikille. Asian ei tarvitse olla näin. Puretaan normeja ja lokeroita.

Yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistäminen ei ole nollasummapeliä, vaan kaikkien tasa-arvon parantaminen hyödyttää laajalti koko yhteiskuntaa, se ei ole keneltäkään pois.

UutisOivan Vaaligallup, osa 5

1) Uhkaako kaupungistuminen maaseudun elinvoimaa? 2) Mitkä olisivat parhaat keino tukea maaseudun säilymistä elävänä?

1) En oikein itse ymmärrä asetelmaa kaupunki vastaan maaseutu. Se on keinotekoinen. Molempia tarvitaan ja molemmissa on ympäristönä haasteensa ja mahdollisuutensa. Kaupungeissa tiiviimpi yhdyskuntarakenne, asuntokaavoittaminen tai liikenteen päästöjen leikkaaminen joukkoliikennettä kehittämällä on tärkeää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Maaseudulla ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu vaatii puolestaan erilaisia toimia, mutta molempia tarvitaan. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi eikä sitä vastaan taisteleminen kaupunkien kehittymistä vastustamalla toimi. Siksi vastakkainasettelu ei hyödytä. Maaseudun elinvoimalle on toki uhkia, mutta pitäisi mieluummin löytää maaseudun vetovoimaa lisäävät seikat ja painottaa niitä. Mielestäni moni maaseutukunta on tässä mennytkin eteenpäin.  


2) Maaseutu tuottaa monia kaupungeissa kulutettavia hyödykkeitä ja elämyksiä. Pitäisi helpottaa yrittäjyyttä ja mahdollistaa paremmin erilaisten tulonhankkimiskeinojen yhdistäminen maaseudulla.

Mielestäni kaupungistumisen vastatrendi on ehdottomasti ”paluu maalle”-trendi siitä syystä, että monet tulevaisuuden ammatit ovat vielä nykyistä enemmän riippumattomia paikasta, joissa niitä harjoitetaan. Tällaisia ovat monet asiantuntijatehtävät ja luovat alat kuten vaikka suunnittelu, koodaus yms. Näitä ammatteja ei ole pakko harjoittaa kaupungissa. Maaseutuhan on todella virikkeellinen ympäristö luovan työn toteuttamiseen, ja ollut sitä jo vaikkapa Sillanpään aikana.
Kaupunkiin ei saa maaseudun maisemaa, tilaa tai rauhaa. Maaseudun valteista ammennetaan inspiraatiota myös tulevaisuudessa. Tekniset seikat ja erityisesti tietoliikenneinfra pitää tietenkin olla kunnossa, ja on tärkeä tulevaisuuden elinvoimaa ylläpitävä tuki. Maaseudulla pitää myös olla ihmisille palveluita, jotta eläminen on mahdollista. Sellaisilla seuduilla, joilla väestöpohja on pieni, voidaan palveluita yhdistellä vielä luovemmin saman katon alle tai tuoda niitä erilaisin uusin ratkaisuin asukkaiden luokse.

UutisOivan vaaligallup, osa 4

1) Miten nuorten vaikutusmahdollisuuksia voisi lisätä?  2) Millä keinoilla nuorten syrjäytymiseen tulisi puuttua?

1)      Tärkeintä olisi kysyä tätä nuorilta itseltään. Itseasiassa ei vain kysyä vaan antaa ideoitavaksi ja toteutettavaksi nuorille! Osallisuus ja aito kuuleminen ja toimiminen ovat hyviä keinoja toteuttaa demokratiakasvatusta käytännössä. Ongelma tosin saattaa olla, että ”valta” keskittyy nuorissakin muutamalle äänekkäimmälle, ja vaatiikin erilaista mukaanottamista ja kannustamista saada useamman ääntä kuulumaan demokraattisesti. Kunnissa tulee lisätä kuulemisvelvoitetta ​ja vaikuttamismahdollisuuksia myös isoissa asioissa – ei kuitata vaikuttamista vain kouluruokagallupeina. Vaikutusmahdollisuuksia ja -kokemuksia lisää myös se, että me aikuiset ja päättävässä asemassa olevat aidosti kuulemme nuoria sekä toimimme sen mukaisesti päätöksenteossa. Aikuisten asenteissa ja suhtautumisessa nuorisovaikuttamiseen on muutettavaa. Äänioikeusikärajan ja kansalaisaloitteen ikärajan voisi mielestäni laskea 16-ikävuoteen.  
2)      Syrjäytymisriskiin tulee puuttua mahdollisimman varhain ja kokonaisvaltaisesti. Perheiden tukeminen liittyy oleellisesti yhtälöön. Syrjäytymisen syyt ovat yksilöllisiä, mutta riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja niihin puuttua hyvin varhain lapsuudessa. Palveluissa pitäisi vaatia yhden oven/yhden luukun periaatetta: otetaan koppi lapsen ongelmista heti ja yhdessä mietitään miten ratkaistaan lapsilähtöisesti ja pitkäjänteisesti (ei hallintolähtöisesti). Avainroolissa jälleen olevat koulut ja niiden oppilashuolto sekä toki nuorten sote-palvelut tarvitsevat puuttumisen mahdollistavat resurssit.  

Tärkeää on myös, että tuetaan ja mahdollistetaan erilaisia itsetuntoa ja –tuntemusta parantavia harrastusmahdollisuuksia olivat ne sitten liikuntaan tai taiteeseen tai mihin vain muuhun liittyviä, ja että harrastaminen ei kaadu rahaongelmiin. Mahdollistaminen tarkoittaa myös erilaisia tapoja harrastusten järjestämiseen esim. yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa sekä täydentäen nuorten omatoimisella ja –ehtoisella tekemisellä.