Myös europarlamenttivaalit ovat keinoni vaikuttaa

Suomalaisten EU-myönteisyys on huipussaan, uutisoi YLE joitakin päiviä sitten.

Hyvä uutinen! Varsinkin nuoret suhtautuvat myönteisesti Euroopan unioniin. Valitettavaa toisaalta on polarisaation nousu tässäkin asiassa.

Tein itse Iltasanomien vaalikoneen jo jonkin aika sitten ja nyt tein Ylen koneen. Päätin suhtautua tähän vaalikoneeseen hyvin intuitiivisesti ja arvojeni mukaisesti. Ei liene yllätys, että vaalikoneen ehdotuksen ovat lähinnä vihreitä (nuoria) ehdokkaita, feministisen puolueen ehdokas sekä sdp:n ehdokas. Aion toki pohtia äänestysvalintaani huolella, ja vielä en osaa varmaksi sanoa kuka vihreän listan ehdokkaista saa minun ääneni.

Vaalikoneilla on kuitenkin melko tärkeä rooli äänestyspäätöstä miettiessäni. Teen niitä vielä lisää. Tutustun aiheisiin ja vastauksiin vielä huolellisemmin. Äänestän jälleen luultavasti ennakkoon.

***

YLEn vaalikoneen kysymyksistä nousee kolme minulle tärkeintä euroteemaa.

Ilmasto, yhteinen suunta ja ihmisten Eurooppa.

Mitä näillä tarkoitan?

  1. Ilmastonmuutostoimet ovat kaikkea. Ne ovat globaaleja, kansainvälisiä, kansallisia, kunnallisia ja jokaisen kuluttajan henkilökohtaisia. Tarvitaan vahvaa yhteistä suuntaa, yhteisiä tavoitteita ja yhteinen tulkinta toimista, joilla nämä saavutetaan. Eurooppa voi yhdessä näyttää suuntaa mm. fossiilisen kuluttamisen rajoittamisessa ja haitallisesta kertakäyttökuluttamisesta pois siirtymisessä kohti kestävää ja reilua kasvua.

2. Yhteinen suunta tarkoittaa minulle myös eurooppalaisten perusarvojen kuten demokratian, vapauden  ja rauhan sekä ihmisoikeuksien puolustamista. Mielestäni olisi nyt tarpeen uusi hehkutus yhteisen Euroopan puolesta (kuten parikymmentä vuotta sitten) – olemme kai jo liian tottuneita ja pidämme kaikkea hyvää EU:n mukanaan tuomaa vakautta itsestäänselvyytenä.

Ei EU:ssa eikä Europarlamenttivaaleissa ole kyse maahanmuutosta – oikeasti. Kyse on enemmänkin hajaannusta haluavien voimien noususta – nationalismista, tasa-arvon rajoittamisesta ja autoritäärisyyden ihannoinnista. En halua Eurooppaa, jossa nämä uhat nousevat yhtään enempää. Sellainen Eurooppa ei anna ihmisille, se ottaa pois ja sulkee mahdollisuuksia.

3. Sen sijaan haluan Euroopan, jossa arvostetaan vapautta, yhteistyötä ja vakautta.

Vapaa liikkuvuus ja rauhan ja vakauden edistäminen ovat unionin ydinajatuksena.

Toivon kovasti, että tulevaisuudessakin EU tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi opiskella eri maissa, hyväksilukea, työskennellä, matkustaa, yrittää.

EU:n pitää puolustaa aina kansanvaltaa, kansalaisten hyvinvointia yhdenvertaisesti ja tutkittuun tietoon nojaavalla päätöksenteolla.

Demokratiaa vaalimalla, valitsemalla oikeanlaisen meppiehdokkaan, äänestämällä, minä aion tehdä ainakin omalta osaltani sen mitä pystyn näille edellä mainituille asioille.

Paikallispaneeli Valossa

Vaalikampanjamerkintöjä:

Tuttu paikka oppilaitospaneelilla, mutta olin äänessä hyvin eri roolissa kuin yleensä.
Lukiomme opiskelijoista koostunut joukko organisoi eduskuntavaalipaneeliin, ja minä sain kutsun vihreiden edustajana ja eduskuntavaaliehdokkaana.
Käsitin, että opiskelijoilta oli kerätty kysymyksiä etukäteen. Paneelin osallistujia oli seitsemästä puolueesta ja vastausaika oli siksi tiukkaan rajattua.

Luonnollisesti alkuun puhututti #ilmasto. Yllättäen paneelin kysymys käsitteli aihetta työllisyyden näkökulmasta:
ovatko ilmastonmuutos ja työllisyys toisensa poissulkevia?
Itse ajattelen niin, että ilmastonmuutos on suurin, kaikkia hallinnon ja politiikan aloja, koko maailmaa ja sen jokaista kolkkaa ja asukasta koskettava
katastrofi, jota ei voi pysäyttää maiden tai maakuntien rajoille. Sen vuoksi kaikki muut kysymykset ovat ilmastopolitiikalle alisteisia.

Kaikki mahdolliset päästövähennyskeinot ja toimet tulee ottaa huomioon, ja tämän lisäksi huomioida hiilinielujen kasvattaminen ja niistä huolehtiminen.
Työllisyyskysymys ja ilmasto myös oleellisesti liittyvät toisiinsa teknologian ja osaamisen kautta. Suomessa on potentiaalia olla vielä kokoaan suurempi toimija ja johtaja
cleantech-sektorilla ja myös viedä osaamistamme muiden kansakuntien avuksi. Korkeakoulujen autonomian lisääminen, perusrahoituksen lisääminen ja tutkimuksen pitkäjänteisyyden
tukeminen (kuitenkin ilman poliittista tai taloudellista ohjausta) ovat avain osaamisen kasvattamiseen.
Yliopistoja on edesmenneen hallituksen kaudella kurittettu rankasti.
Tällainen yhtälö ei tue osaamisen huipulle viemistä lainkaan. Haluan kuitenkin korostaa, että ilmastonmuutoksen hidastaminen ei ole tärkeää, siksi että SUomi siitä hyötyy. Vaan siksi että se on oikein
ihmiskunnan tulevaisuuden vuoksi.

Seuraavaksi paneelissa keskustelua herätettiin monen nuoren lempiteemalla #verotus.
Jotkut yleisössäkin olleista ovat maksaneet veroja ja varmasti useat monesti pohtineet koulussa ja koulun ulkopuolella, mitä kaikkea verotuloilla rahoitetaan.

Ensinnäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että verotuksen pitää olla oikeudenmukaista, ohjaavaa, työn tekemiseen kannustavaa ja sellaisella tasolla, että se
mahdollistaa yhdenvertaiset hyvinvointipalvelut kaikille.
Ansiotulon verotusta ei pidä nostaa, mutta pääomaverotusta voidaan korottaa. Lähtökohta mielipiteelleni on se,
että ne jotka omistavat paljon, myös maksavat suhteessa enemmän veroja. Koska he pystyvät.

Kiinteistöverotus ja perintövero ovat myös tehokkaita ja oikeudenmukaisia verolajeja, myös usean ekonomistin mukaan. Verovälttely esimerkiksi kiinteistöveron suhteen on hankalaa.
Tottakai myös kulutus- ja haittaveroja tulee miettiä uudestaan. Ilmastolle tai ympäristölle epäsuotuisia kulutushyödykkeitä tulee verottaa enemmän kuin ilmastolle suotuisampaa kuluttamista. Esimerkiksi
lihatuotteet ovat ongelma ilmastonmuutoksen ja vesistöjen kannalta, ja siksi niiden verotus tulee olla korkeampaa kuin ekologisesti tuotetun kasvisruuan.
Verotusta tulee tottakai tarkastella kokonaisuutena. Mitä nostetaan ja mitä ei.

Kolmas aihepiiri oli #työllisyys ja miten työllisyysaste nousuun. Mun top 5 keinoa:
– koulutus (2.asteen tutkinto jokaiselle, korkea-asteen tutkintoihin joustoa)
– työelämän tasa-arvo ja naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla (olen aiheesta kirjoittanut aiemmin ja tästä on tulossa vielä lisää settiä)
– perustulomalli
– pienyrittäjyyden tukeminen
– maahanmuutto ja tarveharkinnan poistaminen ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi

Kaksi #koulutus’kysymystä koski toisen asteen maksuttomuutta sekä yleisöstä esitetty kysymys siitä, miten koulutusta tulisi kehittää.
Toisen asteen maksuttomuus olisi tärkeä kehitysaskel; takaisi eri taustoista tuleville opiskelijoille tasapuoliset mahdollisuudet hankkia tutkinto – oli se sitten lukio- tai ammatillinen tutkinto.
Syrjäytymisen ja koulupudokkuuden hinta on liian kova jättää tämä nuorten yhteishanketta viemättä eteenpäin.
Miten sitten koulutusta pitäisi kehittää: pitäisi aloittaa pienistä. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen ja kaikkien lasten yhdenvertaisen oikeuden palauttaminen täyteen päivähoitoon.
Peruskoulujen ja peruskoulutuksen tasa-arvon lisääminen puolestaa takaisi sen, että kaikilla olisi riittävät taidot jatkaa toiselle asteelle. Tässä mielessä toimivinta olisi erityisesti
erityisen tuen tarpeen resurssit ja ns positiivisen diskriminaation mahdollistama rahoituksen ja resurssien erityiskohdentaminen sinne, missä on tarvetta suurimmin.
Toki tällaisin päätöksin helpotettaisiin myös peruskoulujen ryhmäkokoja.

Tämän lisäksi mielestäni pitäisi vähän uudistaa: opetussuunnitelman sisältöjä erityisesti toisella asteella karsia, joustavuuden sekä erilaisten menetelmien, näyttöjen ja arviointitapojen kehittäminen ja käyttöönotto (myös opettajien täydennyskoulutusresurssit huomioiden!). Korkea-asteelle opiskelemaan pääsemiseen pitäisi olla erilaisia väyliä ja myös korkea-asteen tutkintojen pitäisi olla nykyistä paljon joustavampia vaatimuksiltaan.

Instagramissa voi kysyä lisää. Myös facebookiini voi kirjoittaa kysymyksiä. Vastaan varmasti mutta todennäköisesti viiveellä. Anteeksi. Näissä ruuhkavuosissa on välillä tällaista.
#eduskuntavaalit #ehdokas #paneeli #jennikiiskinen2019 #vihreäävaloa #pirkanmaa #vihreät #ylöjärvi #näytäluontosi #äänestä #ilmastovaalit #ympäristövaalit #koulutusvaalit

Yritykset edistämään ympäristön suojelua

Tiesitkö että jo nyt, mutta varsinkin aivan lähitulevaisuudessa yritykset kilpailevat asiakkaidensa suosiosta entistä enemmän sillä, että kuka osaa ja kykenee ottamaan toimintansa ympäristönäkökulmat parhaiten huomioon. Suomalaiseen tapaan yritykset kyllä noudattavat voimassaolevaa ympäristölainsäädäntöä asiallisesti. Jotkut edistyneet yritykset ovat ottaneet ympäristönäkökulmien huomioimiseen avuksi ja viitekehykseksi kansainvälisiä standardeja. Lainsäädännön noudattaminen antaa siis toiminnalle perustason. Parhaille se ei riitä. Parhailta yrityksiltä vaaditaan enemmän ja he vaativat itseltään enemmän. Perustason vaatimukset täyttävä on perustason toimija. Yritysten on paikallaan miettiä omaa toimintaansa ympäristökysymyksissä ja varsinkin siitä näkökulmasta, että miten ne edistävät liiketoiminnan kehittymistä.

Liiketoiminnan kehittäminen on sopusoinnussa ympäristön huomioimisen kehittämisen kanssa. Tämän väitteen tueksi on muutamia ajureita. Eräs voimakas ajuri on, että asiakkaat vaativat yritykseltä vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Erityisesti viimevuonna julkaistut uudet ennusteet maapallon ilmaston lämpenemisen tilasta ja tulevaisuuden skenarioista on lisännyt ostajien aktiivisuutta painottaa hankinnoissa ympäristönäkökulmia.

Kun katsoo jopa kouluikäisten ilmastoaktivismia mielenosoituksineen, voidaan todeta ettei kehitys tässä asiassa ei ole vähenevä. Panostus ympäristönäkökulmien huomioimiseen voi toki lähteä myös siitä, että se on suoraan yrityksen arvojen mukaista. Panostetaan jo enne asiakkaan vaatimusta. Siitä voi olla yrityksen toiminnalle monia hyviä seurauksia. Kilpailijat jäävät arvo- ja imagolähtökuoppaan ja asiakkaat suosivat. Tämän lisäksi työnantajamielikuva on huipputasolla ja yritys rekrytoi alan parhaat osaajat.

Viherpesua pitää kuitenkin välttää. Ympäristömyönteiseksi ja -ystävälliseksi yritykseksi ei tulla yhdessä yössä tai sillä, että julistetaan asia. Matka on pitkä ja yleensä se vaati toimintakulttuurin muutosta. Se vaatii aina johdon voimakasta sitoutumista. Ne yritykset jotka ovat ajoissa liikkeellä saavuttavat etumatkan jota ei niin vaan kurota enää umpeen. Edelläkävijät saavuttavat parhaat markkina-asemat.

Ruoka on ilmastokysymys

Ruuan ilmastovaikutukset on jostakin syystä itselleni hieman kuumottava aihe kirjoittaa. Haluan puhua aiheesta, mutta tehdä sen positiivisesti sekä yksilönvapautta ja moninaisuutta kunnioittaen. Ruoka on hyvin henkilökohtainen ja intohimoja herättävä keskusteluaihe, enkä tietenkään halua loukata ketään tai moralisoida. Aihe sytyttää.

Ilmastosta puhuttaessa pitää puhua myös ruuasta: mitä tuotetaan ja mitä kannattaa tuottaa kokonaisuutta ajatellen. Mitä kulutetaan ja miten kulutuskäyttäytymistä pitäisi muuttaa. On kiistatonta, että se millaisia määriä eläinkunnan tuotteita syömme Suomessa ja muualla länsimaissa, ei ole missään määrin tolkullista. Ruokavaliomme hintana on mm. globaalisti järjettömät metaanipäästöt; jokien, järvien ja valtamerten dead zonet; ilmaston lämpenemisen kiihtyminen (metsien raivaaminen pelloiksi); ruokaresurssien karmaisevan epätasainen ja epäeettinen jakautuminen; julmuus luontokappaleita kohtaan, jne. jne.

Lihalla mässäämisen pitää rauhoittua, ja mitä suuremmissa määrin tämän vesi-intensiivisen ja hiilijäljeltään ison ruoka-aineen arkibulkkimaine lautasella, sen kuluttaminen sen kummennin tiedostamatta tai jopa sen roskiin kaapiminen pitää lopettaa. Vaikka suomalaisten lihankulutus puolitettaisiin, olisi se 1970-luvun tasolla ja tämäkään ei ehkä riitä. Linkin artikkelissa kulutuksen leikkaaminen olisi vieläkin radikaalimpaa. Itse soisin, että yhteiskunnan porkkanoilla (pun intended) kannustettaisiin uudenlaisia ajatus- ja toimintamalleja ruuan kulutuksessa, alkutuotannossa sekä teollisuudessa. Pelloilla pitäisi kasvattaa lihakarjan rehukasvien sijaan kasviksia ja viljoja ihmisravinnoksi. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden pitäisi olla arvostettua juhlaruokaa.

Jo kouluissa pitäisi kasvattaa paremmin lähiruoka- ja satokausiajatteluun tulevaisuuden kansalaistaitona. Myös verotuksen ja lainsäädännön keinoin pitäisi ohjata tuotantoa ja kulutusta ekologisesti ja eettisesti kestävään suuntaan. Kuluttajan vastuulle jäisi vaatia ostokäyttäytymisellään kasvisruokaa, vegaanista ravintoa lähiravintolossa ja lounaspaikassa sekä enemmän laadukkaita ja lähellä tuotettuja kasviperäisiä tuotteita kaupan hyllyille. Viikossa on seitsemän päivää. Kasvisruokapäivä kerran viikossa ei enää riitä.

Ylöjärven valtuuston kokous 4.2.2019

Ylöjärven kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous tänä vuonna. Listalla mm. Hinku-foorumiin liittyminen sekä vastauksia alotteisiin. Valtuustoryhmämme jätti toukokuussa HINKU-aloitteen (kommenteissa) ja asia etenee. Ylöjärvi sitoutuu olemaan mukana hiilineutraaliustoimissa yhdessä Tampereen seutukunnan kanssa.

Vihreät jätti keväällä myös aloitteen, jossa vaadittiin kehittämään pikaisia toimia, joilla tarttua huumausaineongelmiin nuorten toimintaympäristössä. 
Valtuustoryhmässämme nousi huoli asiasta, kun viimeisimmän kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyi paikallisesti, että asenteet huumausaineita kohtaan ovat sallivia ja saatavuus koettiin helpoksi. Riskialtis yhtälö.

Poliitikot eivät asiaa tietenkään ratkaise, mutta meidän tehtävänämme on mahdollistaa resurssit, joilla asiantuntijat toimivat.

Valitettavasti myös edelleen ollaan liian tiukasti omissa siiloissa, omissa hallinnonaloissa. Vuoropuhelua ja aitoa yhteistyötä ja asioihin tarttumista tarvitaan jokaiselta.