Vaalikampanjamerkintöjä:

Tuttu paikka oppilaitospaneelilla, mutta olin äänessä hyvin eri roolissa kuin yleensä.
Lukiomme opiskelijoista koostunut joukko organisoi eduskuntavaalipaneeliin, ja minä sain kutsun vihreiden edustajana ja eduskuntavaaliehdokkaana.
Käsitin, että opiskelijoilta oli kerätty kysymyksiä etukäteen. Paneelin osallistujia oli seitsemästä puolueesta ja vastausaika oli siksi tiukkaan rajattua.

Luonnollisesti alkuun puhututti #ilmasto. Yllättäen paneelin kysymys käsitteli aihetta työllisyyden näkökulmasta:
ovatko ilmastonmuutos ja työllisyys toisensa poissulkevia?
Itse ajattelen niin, että ilmastonmuutos on suurin, kaikkia hallinnon ja politiikan aloja, koko maailmaa ja sen jokaista kolkkaa ja asukasta koskettava
katastrofi, jota ei voi pysäyttää maiden tai maakuntien rajoille. Sen vuoksi kaikki muut kysymykset ovat ilmastopolitiikalle alisteisia.

Kaikki mahdolliset päästövähennyskeinot ja toimet tulee ottaa huomioon, ja tämän lisäksi huomioida hiilinielujen kasvattaminen ja niistä huolehtiminen.
Työllisyyskysymys ja ilmasto myös oleellisesti liittyvät toisiinsa teknologian ja osaamisen kautta. Suomessa on potentiaalia olla vielä kokoaan suurempi toimija ja johtaja
cleantech-sektorilla ja myös viedä osaamistamme muiden kansakuntien avuksi. Korkeakoulujen autonomian lisääminen, perusrahoituksen lisääminen ja tutkimuksen pitkäjänteisyyden
tukeminen (kuitenkin ilman poliittista tai taloudellista ohjausta) ovat avain osaamisen kasvattamiseen.
Yliopistoja on edesmenneen hallituksen kaudella kurittettu rankasti.
Tällainen yhtälö ei tue osaamisen huipulle viemistä lainkaan. Haluan kuitenkin korostaa, että ilmastonmuutoksen hidastaminen ei ole tärkeää, siksi että SUomi siitä hyötyy. Vaan siksi että se on oikein
ihmiskunnan tulevaisuuden vuoksi.

Seuraavaksi paneelissa keskustelua herätettiin monen nuoren lempiteemalla #verotus.
Jotkut yleisössäkin olleista ovat maksaneet veroja ja varmasti useat monesti pohtineet koulussa ja koulun ulkopuolella, mitä kaikkea verotuloilla rahoitetaan.

Ensinnäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että verotuksen pitää olla oikeudenmukaista, ohjaavaa, työn tekemiseen kannustavaa ja sellaisella tasolla, että se
mahdollistaa yhdenvertaiset hyvinvointipalvelut kaikille.
Ansiotulon verotusta ei pidä nostaa, mutta pääomaverotusta voidaan korottaa. Lähtökohta mielipiteelleni on se,
että ne jotka omistavat paljon, myös maksavat suhteessa enemmän veroja. Koska he pystyvät.

Kiinteistöverotus ja perintövero ovat myös tehokkaita ja oikeudenmukaisia verolajeja, myös usean ekonomistin mukaan. Verovälttely esimerkiksi kiinteistöveron suhteen on hankalaa.
Tottakai myös kulutus- ja haittaveroja tulee miettiä uudestaan. Ilmastolle tai ympäristölle epäsuotuisia kulutushyödykkeitä tulee verottaa enemmän kuin ilmastolle suotuisampaa kuluttamista. Esimerkiksi
lihatuotteet ovat ongelma ilmastonmuutoksen ja vesistöjen kannalta, ja siksi niiden verotus tulee olla korkeampaa kuin ekologisesti tuotetun kasvisruuan.
Verotusta tulee tottakai tarkastella kokonaisuutena. Mitä nostetaan ja mitä ei.

Kolmas aihepiiri oli #työllisyys ja miten työllisyysaste nousuun. Mun top 5 keinoa:
– koulutus (2.asteen tutkinto jokaiselle, korkea-asteen tutkintoihin joustoa)
– työelämän tasa-arvo ja naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla (olen aiheesta kirjoittanut aiemmin ja tästä on tulossa vielä lisää settiä)
– perustulomalli
– pienyrittäjyyden tukeminen
– maahanmuutto ja tarveharkinnan poistaminen ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi

Kaksi #koulutus’kysymystä koski toisen asteen maksuttomuutta sekä yleisöstä esitetty kysymys siitä, miten koulutusta tulisi kehittää.
Toisen asteen maksuttomuus olisi tärkeä kehitysaskel; takaisi eri taustoista tuleville opiskelijoille tasapuoliset mahdollisuudet hankkia tutkinto – oli se sitten lukio- tai ammatillinen tutkinto.
Syrjäytymisen ja koulupudokkuuden hinta on liian kova jättää tämä nuorten yhteishanketta viemättä eteenpäin.
Miten sitten koulutusta pitäisi kehittää: pitäisi aloittaa pienistä. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen ja kaikkien lasten yhdenvertaisen oikeuden palauttaminen täyteen päivähoitoon.
Peruskoulujen ja peruskoulutuksen tasa-arvon lisääminen puolestaa takaisi sen, että kaikilla olisi riittävät taidot jatkaa toiselle asteelle. Tässä mielessä toimivinta olisi erityisesti
erityisen tuen tarpeen resurssit ja ns positiivisen diskriminaation mahdollistama rahoituksen ja resurssien erityiskohdentaminen sinne, missä on tarvetta suurimmin.
Toki tällaisin päätöksin helpotettaisiin myös peruskoulujen ryhmäkokoja.

Tämän lisäksi mielestäni pitäisi vähän uudistaa: opetussuunnitelman sisältöjä erityisesti toisella asteella karsia, joustavuuden sekä erilaisten menetelmien, näyttöjen ja arviointitapojen kehittäminen ja käyttöönotto (myös opettajien täydennyskoulutusresurssit huomioiden!). Korkea-asteelle opiskelemaan pääsemiseen pitäisi olla erilaisia väyliä ja myös korkea-asteen tutkintojen pitäisi olla nykyistä paljon joustavampia vaatimuksiltaan.

Instagramissa voi kysyä lisää. Myös facebookiini voi kirjoittaa kysymyksiä. Vastaan varmasti mutta todennäköisesti viiveellä. Anteeksi. Näissä ruuhkavuosissa on välillä tällaista.
#eduskuntavaalit #ehdokas #paneeli #jennikiiskinen2019 #vihreäävaloa #pirkanmaa #vihreät #ylöjärvi #näytäluontosi #äänestä #ilmastovaalit #ympäristövaalit #koulutusvaalit