Minna Canthin päivän tasa-arvolounaan puhe 19.3.

”Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?”

Hyvät lounasvieraat. Tänään 19.3. on Minna Canthin päivä, joka on myös tasa-arvon päivä.

1844 – 1897 elänyt Minna Canth oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Minna Canth ja tasa-arvo saivat vakiintuneen liputuspäivänsä vuonna 2007. Minna Canthista tuli kahdeksas suomalainen merkkihenkilö, ja toistaiseksi ainoa nainen, joka on saanut oman liputuspäivänsä.

Canthin elämäntyö tienraivaajana, teräväsanaisena kirjoittajana ja kärkevänä kannanottajana on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

Canthin tekstit kuvasivat realistisesti ajan keskeisiä epäkohtia. Kantavia teemoja olivat naisten aseman ajaminen ja vähäosaisten puolustaminen. Tunnetuimpia teoksia ovat Työmiehen vaimo ja Anna Liisa.


”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys”

Naisten oikeuksista puhuttaessa puhumme ennen kaikkea yhtäläisistä ihmisoikeuksista.

Kiitos Minna Canthin ja monen muun yhteiskunnallisen vaikuttajan ja vahvan naisen olemme menneet eteenpäin. Nykyisin me Suomessa olemme naisten oikeuksien edelläkävijöitä ja tasa-arvo tunnustetaan lainsäädännön tasolla sekä lähes jokaisen yksilön mielipiteissä ihmisten pitäisi olla tasa-arvoisia.

Nykypäivänä tasa-arvon ongelmat yhteiskunnassamme koskevat kaikkia sukupuolia. Erityisesti ja räikeimpänä tasa-arvo ja yhdenvertaisuusloukkauksena sukupuolivähemmistöjen itsemääräämisoikeuksien rajoittaminen. Sen vuoksi tarvitsemme esimerkiksi pikaista päivitystä Suomen translakiin.

TÄMÄN LISÄKSI TASA-ARVON TOTEUTUMISEN TIELLÄ ON TYTTÖJEN JA NAISTEN TURVATTOMUUS, HEIDÄN KOKEMA SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ SEKÄ VÄKIVALTA.

Euroopan Unionin perusoikeusviraston tutkimuksen (2014) mukaan Suomessa 47 % kaikista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta. EU:n keskiarvo on 33 %. 
Suomessa 71 % naisista on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää täytettyään 15 vuotta. EU:n 28 jäsenvaltion keskiarvo on 55 %.

Lähisuhdeväkivalta koskettaa liian montaa naista. Pääosin uhrit ovat naisia ja tekijä oma puoliso. Suomessa on liian vähän turvakoteja. Mutta lisäksi meiltä puuttuvat myös matalan kynnyksen palvelut lähisuhdeväkivallan uhreille.

Hyvät kuulijat. Avaimet tasa-arvoon meillä ja muualla löytyvät koulutuksesta.

”Kuitenkin puhutaan alin-omaa naisen luontaisesta heikkoudesta, niin kuin muka esteenä hänen oikeuksiinsa pääsemiselle. Kasvatettakoon poikaa yhtä typerästi ja ahdasmielisesti kuin naista, puristettakoon nuorukainen kureuumiin ja katsottakoon, kuinka pitkälle hänellä voimia ja terveyttä riittää.”

Kuitenkin. Lukutaito ja sen myötä oppimistulokset näyttävät laskevan poikien kohdalla hälyttävästi. Ovatko tähän syynä opetusmateriaalit, menetelmät vai yleisesti liian tiukat lokerot ja rooliodotukset siitä, millainen on sopiva tapa olla poika. Koulu saattaa edelleen ruokkia ja kannustaa ‘kilttien tyttöjen’ käytösmalliin ja tyttöjen koulumenestys on poikia vahvempaa. Entä ne joille nämä roolit eivät istu?

Nuorilla miehillä on suurempi syrjäytymisen riski peruskoulun päättyessä.

Tarvitsemme tasa-arvoa, sukupuolesta riippumatta lasten omaa potentiaalia kukoistukseen nostavaa koulua.

Suomen tasa-arvo-ongelmista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta työelämää: 

Naisten ja miesten välistä palkkaeroa ei ole saatu oikaistua. Tällä hetkellä naisen euro on 83 senttiä. 

Naisvaltaisten alojen yrittäjien keskeinen ongelma ovat yhä myös perhevapaakustannukset, jotka jäävät äidin työnantajan maksettavaksi.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yhä hankalaa. Naisilla on miehiä enemmän pätkätyösuhteita ja vastentahtoista osa-aikatyötä.

Työuran pätkittäisyys lisää taloudellista eriarvoisuutta naisten ja miesten välillä. Työelämään tasa-arvoa lisääviä korjaustoimenpiteinä pitää vaatia myös raskaussyrjintään puuttumista sekä erilaisia keinoja torjua ketjuttamisia ja perusteettomia määräaikaisuuksia.

Tuloeroilla ja epätasaisesti naisten ja miesten kesken jaetulla lasten kotihoidolla on kasaantuvia vaikutuksia ja taloudellinen epätasa-arvo todentuu entistä selkeämmin eläkeiässä. Kun palkkaero on 17%, eläke-ero on jo 25%. 

Miesten keskieläke oli noin 400 euroa kuussa enemmän kuin naisten. Naiset ovat yliedustettuina eläkeköyhien joukossa – tätä on ehkäistävä eläkeuudistuksessa.

Miehet käyttävät vanhempainvapaista alle 9%. Jos lasten kotihoitoa jaettaisiin tasaisemmin perheissä, naisten työmarkkina-asema kohenisi, isien asema perhe-elämässä sekä molemman vanhemman ja lasten välinen kiintymyssuhde paranisi, myös kotityöt jaettaisiin perheissä tasaisemmin ja pikkulapsiperheiden korkeat eroluvut saatettaisiin saada laskemaan.

Näiden rakenteellisten epäkohtien korjaaminen ja näiltä osin tasa-arvon edistäminen ei ole pois keneltäkään. Tasa-arvon edistäminen ei ole nollasummapeliä, vaan kaikkien sukupuolten aseman parantaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Vapautukoon nainen niistäkin harvoista siteistä, joilla hän tuohon mätäiseen yhteiskuntaan on kiinnitetty. Kasvakoon ja valmistukoon itsenäisesti tulevalle tehtävälleen. Ja kun otollinen hetki on tullut, nouskoon hän ihmiskunnan äitinä ja kasvattajana valtaistuimelle ja ottakoon tehokasta osaa lakien laadintaan, uskonnon puhdistamiseen, tieteen ja taiteen kehittämiseen sekä yhteiskunnallisen elämän uudesta järjestämiseen.”

Paikallispaneeli Valossa

Vaalikampanjamerkintöjä:

Tuttu paikka oppilaitospaneelilla, mutta olin äänessä hyvin eri roolissa kuin yleensä.
Lukiomme opiskelijoista koostunut joukko organisoi eduskuntavaalipaneeliin, ja minä sain kutsun vihreiden edustajana ja eduskuntavaaliehdokkaana.
Käsitin, että opiskelijoilta oli kerätty kysymyksiä etukäteen. Paneelin osallistujia oli seitsemästä puolueesta ja vastausaika oli siksi tiukkaan rajattua.

Luonnollisesti alkuun puhututti #ilmasto. Yllättäen paneelin kysymys käsitteli aihetta työllisyyden näkökulmasta:
ovatko ilmastonmuutos ja työllisyys toisensa poissulkevia?
Itse ajattelen niin, että ilmastonmuutos on suurin, kaikkia hallinnon ja politiikan aloja, koko maailmaa ja sen jokaista kolkkaa ja asukasta koskettava
katastrofi, jota ei voi pysäyttää maiden tai maakuntien rajoille. Sen vuoksi kaikki muut kysymykset ovat ilmastopolitiikalle alisteisia.

Kaikki mahdolliset päästövähennyskeinot ja toimet tulee ottaa huomioon, ja tämän lisäksi huomioida hiilinielujen kasvattaminen ja niistä huolehtiminen.
Työllisyyskysymys ja ilmasto myös oleellisesti liittyvät toisiinsa teknologian ja osaamisen kautta. Suomessa on potentiaalia olla vielä kokoaan suurempi toimija ja johtaja
cleantech-sektorilla ja myös viedä osaamistamme muiden kansakuntien avuksi. Korkeakoulujen autonomian lisääminen, perusrahoituksen lisääminen ja tutkimuksen pitkäjänteisyyden
tukeminen (kuitenkin ilman poliittista tai taloudellista ohjausta) ovat avain osaamisen kasvattamiseen.
Yliopistoja on edesmenneen hallituksen kaudella kurittettu rankasti.
Tällainen yhtälö ei tue osaamisen huipulle viemistä lainkaan. Haluan kuitenkin korostaa, että ilmastonmuutoksen hidastaminen ei ole tärkeää, siksi että SUomi siitä hyötyy. Vaan siksi että se on oikein
ihmiskunnan tulevaisuuden vuoksi.

Seuraavaksi paneelissa keskustelua herätettiin monen nuoren lempiteemalla #verotus.
Jotkut yleisössäkin olleista ovat maksaneet veroja ja varmasti useat monesti pohtineet koulussa ja koulun ulkopuolella, mitä kaikkea verotuloilla rahoitetaan.

Ensinnäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että verotuksen pitää olla oikeudenmukaista, ohjaavaa, työn tekemiseen kannustavaa ja sellaisella tasolla, että se
mahdollistaa yhdenvertaiset hyvinvointipalvelut kaikille.
Ansiotulon verotusta ei pidä nostaa, mutta pääomaverotusta voidaan korottaa. Lähtökohta mielipiteelleni on se,
että ne jotka omistavat paljon, myös maksavat suhteessa enemmän veroja. Koska he pystyvät.

Kiinteistöverotus ja perintövero ovat myös tehokkaita ja oikeudenmukaisia verolajeja, myös usean ekonomistin mukaan. Verovälttely esimerkiksi kiinteistöveron suhteen on hankalaa.
Tottakai myös kulutus- ja haittaveroja tulee miettiä uudestaan. Ilmastolle tai ympäristölle epäsuotuisia kulutushyödykkeitä tulee verottaa enemmän kuin ilmastolle suotuisampaa kuluttamista. Esimerkiksi
lihatuotteet ovat ongelma ilmastonmuutoksen ja vesistöjen kannalta, ja siksi niiden verotus tulee olla korkeampaa kuin ekologisesti tuotetun kasvisruuan.
Verotusta tulee tottakai tarkastella kokonaisuutena. Mitä nostetaan ja mitä ei.

Kolmas aihepiiri oli #työllisyys ja miten työllisyysaste nousuun. Mun top 5 keinoa:
– koulutus (2.asteen tutkinto jokaiselle, korkea-asteen tutkintoihin joustoa)
– työelämän tasa-arvo ja naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla (olen aiheesta kirjoittanut aiemmin ja tästä on tulossa vielä lisää settiä)
– perustulomalli
– pienyrittäjyyden tukeminen
– maahanmuutto ja tarveharkinnan poistaminen ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi

Kaksi #koulutus’kysymystä koski toisen asteen maksuttomuutta sekä yleisöstä esitetty kysymys siitä, miten koulutusta tulisi kehittää.
Toisen asteen maksuttomuus olisi tärkeä kehitysaskel; takaisi eri taustoista tuleville opiskelijoille tasapuoliset mahdollisuudet hankkia tutkinto – oli se sitten lukio- tai ammatillinen tutkinto.
Syrjäytymisen ja koulupudokkuuden hinta on liian kova jättää tämä nuorten yhteishanketta viemättä eteenpäin.
Miten sitten koulutusta pitäisi kehittää: pitäisi aloittaa pienistä. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen ja kaikkien lasten yhdenvertaisen oikeuden palauttaminen täyteen päivähoitoon.
Peruskoulujen ja peruskoulutuksen tasa-arvon lisääminen puolestaa takaisi sen, että kaikilla olisi riittävät taidot jatkaa toiselle asteelle. Tässä mielessä toimivinta olisi erityisesti
erityisen tuen tarpeen resurssit ja ns positiivisen diskriminaation mahdollistama rahoituksen ja resurssien erityiskohdentaminen sinne, missä on tarvetta suurimmin.
Toki tällaisin päätöksin helpotettaisiin myös peruskoulujen ryhmäkokoja.

Tämän lisäksi mielestäni pitäisi vähän uudistaa: opetussuunnitelman sisältöjä erityisesti toisella asteella karsia, joustavuuden sekä erilaisten menetelmien, näyttöjen ja arviointitapojen kehittäminen ja käyttöönotto (myös opettajien täydennyskoulutusresurssit huomioiden!). Korkea-asteelle opiskelemaan pääsemiseen pitäisi olla erilaisia väyliä ja myös korkea-asteen tutkintojen pitäisi olla nykyistä paljon joustavampia vaatimuksiltaan.

Instagramissa voi kysyä lisää. Myös facebookiini voi kirjoittaa kysymyksiä. Vastaan varmasti mutta todennäköisesti viiveellä. Anteeksi. Näissä ruuhkavuosissa on välillä tällaista.
#eduskuntavaalit #ehdokas #paneeli #jennikiiskinen2019 #vihreäävaloa #pirkanmaa #vihreät #ylöjärvi #näytäluontosi #äänestä #ilmastovaalit #ympäristövaalit #koulutusvaalit