Minna Canthin päivän tasa-arvolounaan puhe 19.3.

”Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?”

Hyvät lounasvieraat. Tänään 19.3. on Minna Canthin päivä, joka on myös tasa-arvon päivä.

1844 – 1897 elänyt Minna Canth oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Minna Canth ja tasa-arvo saivat vakiintuneen liputuspäivänsä vuonna 2007. Minna Canthista tuli kahdeksas suomalainen merkkihenkilö, ja toistaiseksi ainoa nainen, joka on saanut oman liputuspäivänsä.

Canthin elämäntyö tienraivaajana, teräväsanaisena kirjoittajana ja kärkevänä kannanottajana on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

Canthin tekstit kuvasivat realistisesti ajan keskeisiä epäkohtia. Kantavia teemoja olivat naisten aseman ajaminen ja vähäosaisten puolustaminen. Tunnetuimpia teoksia ovat Työmiehen vaimo ja Anna Liisa.


”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys”

Naisten oikeuksista puhuttaessa puhumme ennen kaikkea yhtäläisistä ihmisoikeuksista.

Kiitos Minna Canthin ja monen muun yhteiskunnallisen vaikuttajan ja vahvan naisen olemme menneet eteenpäin. Nykyisin me Suomessa olemme naisten oikeuksien edelläkävijöitä ja tasa-arvo tunnustetaan lainsäädännön tasolla sekä lähes jokaisen yksilön mielipiteissä ihmisten pitäisi olla tasa-arvoisia.

Nykypäivänä tasa-arvon ongelmat yhteiskunnassamme koskevat kaikkia sukupuolia. Erityisesti ja räikeimpänä tasa-arvo ja yhdenvertaisuusloukkauksena sukupuolivähemmistöjen itsemääräämisoikeuksien rajoittaminen. Sen vuoksi tarvitsemme esimerkiksi pikaista päivitystä Suomen translakiin.

TÄMÄN LISÄKSI TASA-ARVON TOTEUTUMISEN TIELLÄ ON TYTTÖJEN JA NAISTEN TURVATTOMUUS, HEIDÄN KOKEMA SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ SEKÄ VÄKIVALTA.

Euroopan Unionin perusoikeusviraston tutkimuksen (2014) mukaan Suomessa 47 % kaikista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta. EU:n keskiarvo on 33 %. 
Suomessa 71 % naisista on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää täytettyään 15 vuotta. EU:n 28 jäsenvaltion keskiarvo on 55 %.

Lähisuhdeväkivalta koskettaa liian montaa naista. Pääosin uhrit ovat naisia ja tekijä oma puoliso. Suomessa on liian vähän turvakoteja. Mutta lisäksi meiltä puuttuvat myös matalan kynnyksen palvelut lähisuhdeväkivallan uhreille.

Hyvät kuulijat. Avaimet tasa-arvoon meillä ja muualla löytyvät koulutuksesta.

”Kuitenkin puhutaan alin-omaa naisen luontaisesta heikkoudesta, niin kuin muka esteenä hänen oikeuksiinsa pääsemiselle. Kasvatettakoon poikaa yhtä typerästi ja ahdasmielisesti kuin naista, puristettakoon nuorukainen kureuumiin ja katsottakoon, kuinka pitkälle hänellä voimia ja terveyttä riittää.”

Kuitenkin. Lukutaito ja sen myötä oppimistulokset näyttävät laskevan poikien kohdalla hälyttävästi. Ovatko tähän syynä opetusmateriaalit, menetelmät vai yleisesti liian tiukat lokerot ja rooliodotukset siitä, millainen on sopiva tapa olla poika. Koulu saattaa edelleen ruokkia ja kannustaa ‘kilttien tyttöjen’ käytösmalliin ja tyttöjen koulumenestys on poikia vahvempaa. Entä ne joille nämä roolit eivät istu?

Nuorilla miehillä on suurempi syrjäytymisen riski peruskoulun päättyessä.

Tarvitsemme tasa-arvoa, sukupuolesta riippumatta lasten omaa potentiaalia kukoistukseen nostavaa koulua.

Suomen tasa-arvo-ongelmista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta työelämää: 

Naisten ja miesten välistä palkkaeroa ei ole saatu oikaistua. Tällä hetkellä naisen euro on 83 senttiä. 

Naisvaltaisten alojen yrittäjien keskeinen ongelma ovat yhä myös perhevapaakustannukset, jotka jäävät äidin työnantajan maksettavaksi.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yhä hankalaa. Naisilla on miehiä enemmän pätkätyösuhteita ja vastentahtoista osa-aikatyötä.

Työuran pätkittäisyys lisää taloudellista eriarvoisuutta naisten ja miesten välillä. Työelämään tasa-arvoa lisääviä korjaustoimenpiteinä pitää vaatia myös raskaussyrjintään puuttumista sekä erilaisia keinoja torjua ketjuttamisia ja perusteettomia määräaikaisuuksia.

Tuloeroilla ja epätasaisesti naisten ja miesten kesken jaetulla lasten kotihoidolla on kasaantuvia vaikutuksia ja taloudellinen epätasa-arvo todentuu entistä selkeämmin eläkeiässä. Kun palkkaero on 17%, eläke-ero on jo 25%. 

Miesten keskieläke oli noin 400 euroa kuussa enemmän kuin naisten. Naiset ovat yliedustettuina eläkeköyhien joukossa – tätä on ehkäistävä eläkeuudistuksessa.

Miehet käyttävät vanhempainvapaista alle 9%. Jos lasten kotihoitoa jaettaisiin tasaisemmin perheissä, naisten työmarkkina-asema kohenisi, isien asema perhe-elämässä sekä molemman vanhemman ja lasten välinen kiintymyssuhde paranisi, myös kotityöt jaettaisiin perheissä tasaisemmin ja pikkulapsiperheiden korkeat eroluvut saatettaisiin saada laskemaan.

Näiden rakenteellisten epäkohtien korjaaminen ja näiltä osin tasa-arvon edistäminen ei ole pois keneltäkään. Tasa-arvon edistäminen ei ole nollasummapeliä, vaan kaikkien sukupuolten aseman parantaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Vapautukoon nainen niistäkin harvoista siteistä, joilla hän tuohon mätäiseen yhteiskuntaan on kiinnitetty. Kasvakoon ja valmistukoon itsenäisesti tulevalle tehtävälleen. Ja kun otollinen hetki on tullut, nouskoon hän ihmiskunnan äitinä ja kasvattajana valtaistuimelle ja ottakoon tehokasta osaa lakien laadintaan, uskonnon puhdistamiseen, tieteen ja taiteen kehittämiseen sekä yhteiskunnallisen elämän uudesta järjestämiseen.”

Maapallon pelastaminen vaatii vihreitä tekoja!

🌱 Puhdas ympäristö, vesistöt ja metsät ovat hyvinvointimme perusta – suojellaan niitä.

🌱 Ilmastonmuutoksen hidastaminen tarvitsee kunnianhimoisia tavoitteita ja sinnikkäitä, todellisia tekoja.

🌱 Vihreinä arvoina kohtuullisuus, kestävyys ja ekosysteemin kunnioitus

#vihreäävaloa #ilmastovaalit #ympäristö #pirkanmaa #vihreät #näytäluontosi#jennikiiskinen2019 #eduskuntavaaliehdokas #eduskuntavaalit2019